Singaporessa on enemmän työpaikkoja kuin työnhakijoita – suomalaisfirma mukana kuumassa muuttobisneksessä

Työlupaa on entistä vaikeampi saada, mutta silti jopa puoli miljoonaa ihmistä on muuttanut pelkästään tämän vuoden aikana Singaporeen.

Paljon ihmisiä päiväsaikaan kävelykadulla Singaporessa.
Singaporen väestö on monikulttuurinen. Maassa on neljä virallista kieltä, joista englanti on kaikille yhteinen. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle
  • Mika Hentunen

SINGAPORE Osittain suomalaisomisteisen Family Moversin vihreät kuorma-autot ovat tuttu näky Singaporen kaduilla. Ne kuljettavat muuttokuormia kaupungin laitamilla sijaitsevan varaston ja keskustan asuntojen välillä.

Alla olevalla videolla pääset muuttoauton kyytiin.

Singapore on voimakkaasti muuttovoittoinen pikkuvaltio. Se on pinta-alaltaan vain Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen, mutta siellä asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa, noin kuusi miljoonaa.

Asukkaista vain 3,4 miljoonaa on Singaporen kansalaisia. Loput kaksi ja puoli miljoonaa ovat vierastyöläisiä, jotka viettävät maassa keskimäärin 4–5 vuotta.

Muuttofirmoille riittää töitä. Tänä vuonna maahan on epävirallisten arvioiden mukaan muuttanut jopa puoli miljoonaa ihmistä, joista satatuhatta on saapunut muuttokuorman kanssa.

Singaporessa toimivan suomalaisomisteisen muuttofirman työntekijä rakentaa muuttolaatikkoa puusta,
Arvokkaammille tavaroille tehdään varastossa omat, kestävät muuttolaatikot. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Kantaväestö pienenee, mutta asukasmäärä kasvaa

Vihreiden kuorma-autojen Family Movers kuuluu CFM Alliance -konserniin, joka on Singaporen kolmanneksi suurin muuttoalan yritys.

Konserni työllistää vakituisesti 120 ja kiireaikoina jopa 400 henkilöä. Sen tämän vuoden liikevaihto on noin 30 miljoonaa Singaporen dollaria eli reilut 21 miljoonaa euroa.

CFM Alliance on osittain suomalaisomistuksessa. Eri puolilla maailmaa asuneet toimitusjohtaja Carl Häggström ja hallituksen puheenjohtaja Otso Massala löivät muutama vuosi sitten hynttyynsä yhteen ja investoivat alati kasvavaan bisnekseen.

Singaporessa toimivan suomalaisomisteisen CFN Alliancen johtajat Otso Massala ja Carl Häggström yrityksensä varastolla.
Carl Häggström (vasemmalla) ja Otso Massala uskovat, että muuttotöitä riittää lähivuosinakin. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Kun Massala muutti itse ensimmäisen kerran Singaporeen vuonna 2005, siellä asui vain 4,2 miljoonaa ihmistä. Jos Suomen väestö olisi lisääntynyt samaa tahtia Singaporen kanssa, Suomen asukasmäärä olisi nyt yli seitsemän miljoonaa.

Paikallinen kantaväestö ei lisäänny vaan alhaisen syntyvyyden takia jopa vähenee. Mutta talous kasvaa ja siksi täällä tarvitaan jatkuvasti lisää ulkomaista työvoimaa.

– Meidän markkinamme kasvaa samaa tahtia väkiluvun kanssa, Massala pelkistää.

Singapore voisi olla paljon väkirikkaampikin, sillä halukkaita tulijoita on huomattavasti enemmän kuin työluvan saavia.

Singaporen hallitus on tiukentanut työlupien myöntämissääntöjä. Pienellä maa-alueella ei yksinkertaisesti ole tilaa kaikille muuttoa suunnitteleville.

Singaporen keskusta kuvattuna päivällä korkealta ja kaukaa.
Singapore on pinta-alaltaan vain Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Talous kasvaa kasvamistaan

Trukit siirtelevät ripeästi muuttokuormia CFM Alliancen noin 6 500 neliömetrin suuruisessa varastossa.

Erillisessä kylmävarastossa säilytetään muun muassa taidetta ja pianoja, jotka vaurioituisivat kuumankosteassa trooppisessa säässä. Singaporessa on vuoden ympäri 25–35 lämpöastetta.

– Rahtikuljetusten hinnat ovat olleet korkeita parin viime vuoden aikana. Mutta nyt hinnat ovat laskeneet, joten katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen, Häggström sanoo.

Tämä tarkoittaa toimitusjohtajan laskelmissa noin 5–10 prosentin kasvuennustetta lähivuosien liiketoimissa.

Kartalla Singapore, Malesia ja Indonesia Kaakkois-Aasiassa.
Singapore on yli 60 pikkusaaren muodostama kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Optimismille on hyvä syy. Singaporen kauppa- ja teollisuusministeriön ennuste tämän vuoden talouskasvuksi on 3,5 prosenttia ja ensi vuodelle noin kolme prosenttia eli samaa tasaista vauhtia, josta maa on nauttinut jo pitkään.

Singaporella ei ole luonnonvaroja, ei edes omia vesivarantoja. Tärkein voimavara ovat ihmiset. Heidän ansiostaan maa on Kaakkois-Aasian kaupan, kuljetusten ja rahoitusalan keskus.

Singapore on viime vuosina noussut Hongkongin ohi maailman kolmanneksi suurimmaksi finanssikeskukseksi, heti New Yorkin ja Lontoon jälkeen. Singaporen rahtisatama on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin, ja hallituksen suunnitelmissa se on 2040-luvulle tultaessa suurin.

Singaporen Arab Streetin matalat tiilikattoiset rakennukset, joiden takana pilvenpiirtäjiä.
Singaporen keskustaan nousee koko ajan lisää liikehuoneistoja. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

”Maailman paras paikka lapsiperheelle”

Singapore houkuttelee osaajia kaikkialta maailmasta. Motivaattorina on mahdollisuus päästä paremmille ansioille kuin kotimaassa. Samasta syystä myös yhä useampi yritys on siirtänyt toimintansa tänne.

Toimitusjohtaja Häggströmin mukaan Singaporen puolesta puhuu monta asiaa. Englanti on yksi neljästä virallisesta kielestä. Bisneskulttuuri on länsimaisen mutkaton.

– Jos vertaa Suomeen niin täällä on helpompi saada päätöksiä aikaiseksi. Toiminta on suoraviivaisempaa, Häggström vertaa.

Otso Massala lisää listaan vakaan yhteiskunnan, pääomien saatavuuden, hyvät julkiset palvelut sekä kevyen verotuksen.

Yritysten veroaste on Singaporessa 17 prosenttia ja yksityishenkilöiden korkeimmillaan 22 prosenttia.

Työperäinen maahanmuuttaja istuu tietyömaan tauolla Singaporessa.
Suurin osa Singaporen rakennustyöläisistä tulee sen naapurimaista. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Alun perin Lappeenrannasta maailmalle lähtenyt, kahdeksassa maassa asunut Massala palasi Singaporeen viitisen vuotta sitten Yhdysvalloista. Mukana seurasi perhe, eli graafisena suunnittelijana työskentelevä vaimo Sanna, ja kaksi aikuistuvaa poikaa.

– Lapsiperheen kannalta Singapore on ehkä paras paikka maailmassa. Terveydenhuolto on hyvä. Teinien vanhemmalle tärkeää on se, että täällä on turvallista ja lapsille on tarjolla paljon erilaista tekemistä, Sanna Massala sanoo.

Singaporessa perheensä kanssa asuva Sanna Massala tekee käsityötään kotona.
Sanna Massala tekee Singaporessa grafiikkaa ja käsitöitä. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

139 työpaikkaa sataa työnhakijaa kohti

Singapore ylläpitää turvallisuutta ankaralla lainsäädännöllä. Maassa on käytössä kuolemanrangaistus. Sakko voi napsahtaa jo kadulla sylkemisestä.

Ensi vuonna 60 vuotta täyttävän valtion poliittista järjestelmää kuvataan osin autoritääriseksi ”aasialaiseksi demokratiaksi”, joka eroaa monella tapaa eurooppalaisesta liberaalista demokratiasta.

Hallitusvastuussa on itsenäistymisestä lähtien ollut kansalaisten puolue PAP. Vaalit ovat kuitenkin vapaat eikä hallinnossa ole korruptiota.

Länsimaat ovat arvostelleet Singaporen hallitusta siitä, ettei se välitä ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta yhtä paljon kuin bisneksestä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausvertailussa Singapore on vasta sijalla 126, kun Suomi sijoittuu maailman maista viidenneksi.

Hallitusta arvostellaan myös siitä, että se jaottelee maahan pyrkiviä tylysti huippuosaajiin ja halpatyövoimaan.

Singaporelainen opettajakoulutuksen dakaani Fanny Chang pitää oppituntia ulkona Singaporessa.
Fanny Chan kouluttaa tulevia opettajia Singaporessa. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Matalapalkka-aloille tullaan pääosin naapurimaista Malesiasta, Vietnamista, Indonesiasta ja Thaimaasta. Vierastyöläinen joutuu niilläkin ponnistelemaan pysyäkseen yhteiskunnan kiivaasti pyörivissä rattaissa.

– Elinikäistä oppimista ja uusien taitojen omaksumista painotetaan paljon. Itsensä kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jos meinaa pärjätä täällä, Nanyangin koulutus- ja johtamisinstituutin dekaani Fanny Chan sanoo.

Kovasta kilpailusta ja vaikeuksista huolimatta halukkaita tulijoita riittää, koska työpaikkoja on runsaasti.

Singaporessa on tällä hetkellä sataa työnhakijaa kohti keskimäärin 139 työpaikkaa.