Sadat kerääntyivät Helsinkiin juhlimaan muinaista yaldaa, joka on kuin iranilainen joulu

Yalda on persialaislähtöinen juhla, jonka aikana perheet kokoontuvat yhteen, lukevat runoutta ja syövät hyvin. Juhla on levinnyt ympäri Lähi-itää.

Kurdistanilainen bändi esiintyy neonvärein koristellun seinän edessä. Yleisö ympäröi heidät.
Illan esiintyjä oli Road Ensemble -yhtye. Lavalla vasemmalta oikealle Lotta-Maria Heiskanen, Farshad Sanati, Farzad Mehdi Nia, Sheida Sanati ja Fardin Abbasi. Taustalla näkyy taiteilija Janne Parviaisen toteuttama teos Maailmanpuu. Kuva: Otso Karhu / Yle
  • Otso Karhu

Tänään on talvipäivänseisaus eli vuoden lyhyin päivä.

Eilen perjantaina kello viideltä Helsingin Itäkeskuksessa kulttuurikeskus Stoan pihalla oli pilkkopimeää. Sisältä kuitenkin kantautui valoa ja musiikkia.

Stoassa noin 350 ihmistä olivat valmiita ottamaan pitenevät päivät vastaan karnevaalitunnelmissa.

Tarjoilupöydillä tuoksuivat iranilainen ash-keitto ja pirashki-piiraat. Vieressä myytiin käsin tehtyjä koruja ja astioita. Illan yhtye, muun muassa kurdilaisia perinnelauluja soittava Road Ensemble valmistautui keikkaansa.

Farshad Sanati viritti santurin, lyömävasarapuikoilla soitettavan kielisoittimen. Vieraileva solisti, Ruotsin kurdi Farzad Mehdi Nia kajautti mikrofoniin tervehdyksen.

Stoassa juhlittiin Lähi-idässä tuttua yaldaa eli vuoden pisimmän yön juhlaa.

Kansanperinnettä ja valvomista

Solisti Mehdi Nialle yalda tarkoittaa kansanperinnettä ja yhdessäoloa perheen kanssa. Vanhemmat ja isovanhemmat kertovat nuoremmalle polvelle tarinoita yalda-juhlasta, joka on lähteestä riippuen jopa kolme tuhatta vuotta vanha.

Tapana on myös valvoa ja juhlia koko yö.

– Itse jaksan varmaankin aamuyö kolmeen tai neljään saakka, Mehdi Nia kertoi.

Nainen ja mies koreissa itämaisissa vaatteissa poseeraavat kameralle taustallaan värikäs deco-koriste.
Lotta-Maria Heiskanen soittaa Road Ensemble -yhtyeessä viulua. Hän ja solisti Farzad Mehdi Nia saivat paljon kiitosta ja yhteiskuvapyyntöjä Itäkeskuksen Stoassa perjantaina soitetun keikan jälkeen. Kuva: Otso Karhu / Yle

Valo kelpaa Luoteis-Iranin Kurdistanin maakunnasta kotoisin olevalle Mehdi Nialle. Kun hän aikanaan muutti Ruotsiin, pimeys oli sokki.

– Nyt siihen on jo tottunut, hän lisää nauraen.

Runoutta ja ruokaa

Stoassa järjestäjän roolissa häärää Itäkeskuksen kirjastovirkailija Ashraf Faiq. Myös hän juhlii yaldaa.

– Tämä on iso osa kulttuuriamme. Yalda on meille kuin joulu.

Yaldan keskiössä on runous. Etenkin persialaisen runoilijan Hafezin tuotantoa on perinteistä lukea juhlassa.

Kuvassa iranilaisia leivoksia, joissa päällä on appelsiinin lohkoja.
Yaldassa oli tarjolla Lähi-idän herkkuja. Kuvassa iranilaisia leivoksia. Kuva: Otso Karhu / Yle

Kuten suomalaiseen jouluun, myös yaldaan kuuluu ruoka.

– Syömme paljon pähkinöitä sekä erilaisia hedelmiä, kuten granaattiomenaa ja vesimelonia, Faiq kertoi.

Ilmainen ja kaikille avoin

Iranin eli muinaisen Persian alueella kehittynyt yalda on levinnyt myös muun muassa Afganistaniin, Turkkiin, Tadžikistaniin, Pakistaniin sekä koko Kurdistanin maantieteelliselle alueelle.

Tältä kuulosti Yalda-juhlassa kulttuurikeskus Stoassa Helsingin Itäkeskuksessa

Juhla valittiin Unescon aineettomien kulttuuriperintökohteiden listalle vuonna 2022.

Yalda järjestettiin Stoalla nyt toista kertaa. Helsingissä yalda-juhlia järjestettiin muuallakin, mutta Stoa ja Itäkeskuksen kirjasto halusivat tarjota yleisölle maksuttoman tapahtuman.

Nainen ja mies hymyilevät kameralle. Taustalla neonväreinä hohtava deco-koriste.
Tarkoitus on järjestää Stoalla jatkossa myös esimerkiksi muslimien ramadan-kuukauden päätösjuhla id al-fitr sekä iranilainen uusivuosi nawroz, kertoo erikoiskirjastovirkailija Aino Toiviainen-Koskinen. Kuvassa hän ja kirjastovirkailija Ashraf Faiq yalda-juhlassa.

Itäkeskus on täynnä eri kieliä ja kulttuureja, muistutti erikoiskirjastovirkailija Aino Toiviainen-Koskinen.

– Stoalla juhlitaan perinteistä joulua ja pääsiäistä, ja halusimme tuoda myös nämä muut juhlat mukaan.

Iranilainen joulu

Ruokaa, musiikkia ja yhdessä oloa läheisten kanssa vuoden pimeimpinä päivinä.

Kuulostaako tutulta?

Talvipäivänseisausta juhlitaan useissa kulttuureissa. Muinaiset germaaniset kansat juhlivat tätä nimellä yule. 300-luvun lopulla kristinuskon omaksunut Rooman keisari halusi kristillistää pakanallisen voittamattoman auringon juhlan, jota vietettiin heti talvipäivänseisauksen jälkeen.

Muinaisgermaaninen sana yule päätyi myös Suomen kieleen. Nyt juhla tunnetaan täällä nimellä joulu.

Yalda-juhlassa Itäkeskuksen Stoassa on satoja ihmisiä kahdessa eri kerroksessa.
Perjantaina kello puoli kuuden aikaan kulttuurikeskus Stoan tiloissa oli noin 350 yaldan juhlijaa. Osallistujamäärä kasvoi hieman viime vuodesta, kertoi erikoiskirjastovirkailija Aino Toiviainen-Koskinen. Kuva: Otso Karhu / Yle

Muokattu 21.12.2024 kello 18.13: muutettu ”vuoden pimein päivä” muotoon ”vuoden lyhyin päivä”, sillä valoisuuden määrään vaikuttaa myös esimerkiksi sää. Lisätty tieto valoinstallaation tekijästä.