Tuulivoimakunnat odottavat kauhulla valtionosuusuudistusta, joka saattaa viedä niiltä miljoonien tulot.
Etenkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa on joukko pieniä kuntia, joille tuulivoimalat puhaltavat 40-60 prosenttia kaikista kunnan kiinteistöveroista.
Suurimman potin sai viime vuonna Pyhäjoki, yli 4 miljoonaa euroa. Koko maassa tuuli- ja aurinkovoimalat kartuttivat verokassaa lähes 47 miljoonan euron edestä.
Rahalla investoidaan, ylläpidetään palveluja ja jopa säilytetään itsenäisyys: Manner-Suomen pienin kunta joutui ministeriön kriisikuntamenettelyyn viime vuonna ja juuri tuulivoimatulot vakuuttivat ministeriön siitä, että Lestijärvi Keski-Pohjanmaalla voi jatkaa itsenäisenä.
| Kunta | Euroa |
| Isojoki | 772 117 |
| Kannus | 2 220 999 |
| Karvia | 400 579 |
| Kristiinankaupunki | 2 523 907 |
| Lestijärvi | 361 809 |
| Pyhäjoki | 4 084 709 |
Kunnat hyötyvät täysimääräisesti tuuli-, aurinko- sekä vesivoiman tuottamista kiinteistöveroista.
Kiinteistöverojen lisäksi moni näistä kunnista saa lisäksi vetoapua valtiolta valtionosuusjärjestelmän tasauslisien muodossa,sillä tuulivoimaloista saatavia tuottoja ei oteta huomioon laskennassa.
Tähän voi olla tulossa muutos. Joulukuussa valmistuneessa esityksessään Eero Laesterä ja Arto Sulonen esittävät, että jatkossa puolet kuntien tuulivoimapotista otettaisiin huomioon, kun lasketaan kunnille maksettavia tasauslisiä.
Käytännössä osa kunnista siis voisi menettää osittain tai kokonaan tasauslisänsä.
Esimerkiksi 1 800 asukkaan Isojoella Etelä-Pohjanmaalla on laskettu, että muutos tarkoittaisi 80 euron valtionosuuksien menetystä asukasta kohden.
Lisää: Kuntien talouteen ehdotetaan rajuja muutoksia: tuulivoimatulot uusjakoon, sote-miljoonat poistetaan
Muutos kiristäisi verotusta tai painaisi vuosikatetta
Tuulivoimakunnissa Laesterän ja Sulosen ehdotusta odotetusti vastustetaan.
Kristiinankaupungin kaupunginjohtajan Mila Segervallin mukaan kaupunki joutuisi nostamaan kunnallisveroprosenttia 1,6–1,8 prosenttiyksikköä.
Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla tuuli- ja aurinkovoimalat tuottivat viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa, kaikista kiinteistöverotuloista lähes 60 prosenttia.
– Jos tästä otettaisiin puoletkin pois, meiltä menisi investointikyky melkein kokonaan. Suunnitteilla on nyt esimerkiksi uusi varhaiskasvatuksen toimitila, joka tehdään tällaisten verotulojen avulla, kaupunginjohtaja Jussi Niinistö sanoo.
Talousvaikeuksissa olevalla Pudasjärvellä on suuria suunnitelmia tuulivoiman suhteen. Kaupungissa on vasta yksi tuulipuisto, mutta vireillä on useita hankkeita.
Osa rakentaa tulevaisuuttaan tuulivoiman varaan
Tuulivoiman kiinteistöverotuotto voisi olla kymmenen vuoden kuluttua jo yli kaksi miljoonaa euroa, arvioi hallintojohtaja Henri Pätsi.
– Talouden tasapainottamista ei ole laskettu niiden varaan, mutta käytännössä alenevalla väestöpohjalla kyseessä on aivan ratkaisevan tärkeä tuottoerä tulevaisuudessa.
Tuulivoimatuloista talousahdinkonsa pelastajaa odottava Lestijärvi tyrmää kaavaillun muutoksen täysin.
– Kuulostaa aivan järjettömältä. Tämä on ollut meille pienille kunnille elinvoimatekijä, sanoo kunnanjohtaja Päivi Rautio.
Kuntaan rakentuva Suomen suurin maatuulivoimapuisto on tuotannossa tämä vuoden lopulla. Se tuo ensi vuonna Lestijärvelle 2,9 miljoonaa euroa tuulivoimatuloja.
Ministeriö: valtionosuudet eivät karsiutuisi suorassa suhteessa
Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Teija Kauhanen toteaa, että kunta saa jatkossakin pitää verotulonsa täysimääräisesti.
Kiinteistöverotuotto ei kuitenkaan laskisi kunnan valtionosuuksia automaattisesti samassa suhteessa.
Esimerkki: Kunta perii tuulivoimaloistaan miljoonan euron kiinteistöverotuotot. Jatkossa siitä 500 000 euroa huomioitaisiin kunnan tulokertymässä. Kunta ei kuitenkaan menettäisi suoraan 500 000 euroa valtionosuusuudistuksessa.
– Vaikutus tasauslisään riippuu siitä, miten kunnalla menee suhteessa muihin kuntiin. Lisäksi kunnat hyöytyisivät laskennassa käytettävien tasausprosenttien muuttamisesta.
Valtionosuusjärjestelmässä puhutaan tasausrajasta. Jos kunnan laskennalliset verotulot vajoavat sen alle, kunta saa tasauslisää.
Jos kunnan verotulot punnertavat kunnan talouden tasausrajan yli, tasauslisää ei makseta - mutta kunnan valtionosuuteen ei myöskään enää tehtäisi tasausvähennyksiä kuten nykyisin.
Kauhanen muistuttaa, että muutos tehtäisiin kuntien välisen epätasa-arvon korjaamiseksi. Nykyisin keskimääräistä korkeamman verotulotason kunta voi saada heikommin pärjääville kunnille tarkoitettua tasauslisää. Useissa tapauksissa tämä
– Useassa tapauksessa vielä asukaskohtaisesti enemmän kuin aidosti heikon tulotason kunta saa.
Tuulivoimakunnat eivät näe asiaa samalla tavalla.
Ylen haastattelemat kunnanjohtajat painottavat, että nykyisessä mallissa tuotot tulevat niihin kuntiin, jotka kärsivät myös tuulivoimaloiden haitoista.
Haittaa uusiutuvan energian tavoitteille?
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen näkee esityksen lyövän poskelle tavoitetta lisätä uusiutuvaa energiaa. Hän uskoo, että muutos veisi halun rakentaa lisää tuulivoimaa.
– Jo tähän saakka on ollut tiettyjä vaikeuksia saada kaavoja läpi ja äänestykset ovat saattaneet olla aika tiukkoja.
Myös Lestijärven kunnanjohtaja pelkää investointien vähenevän, samoin Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala.
– Se voi johtaa siihen, että tuulivoiman tuotannon kaavoittaminen loppuu tai hankaloituu kunnolla. Kyseessä on virhe, jota Suomella ei ole varaa tehdä, Herrala sanoo.
Selvitysmiesten ehdotus siirtyy seuraavaksi virkamiesvalmisteluun. Uudistus on tarkoitus saada voimaan vuonna 2027.
Edit. 10.1. klo 19.17: Korjattu jutun ensimmäisessä grafiikassa oleva virhe. Grafiikka näytti virheellisesti, että Marttilan kunta ei olisi saanut kiinteistöverotuottoja lainkaan tuuli- ja aurinkovoimaloista. Todellisuudessa kunnan kiinteistöverotuotoista 28,4 prosenttia koostuu tuuli- ja aurinkovoimaloista.
Oikaisu 11.1. kello 15.14: Jutusta sai virheellisesti käsityksen, että kuntien tuulivoimaloilta saamista kiinteistöveroeuroista puolet jaettaisiin muiden kuntien kesken. Näin ei ole, kunnat pitävät itse myös jatkossa perimänsä verotuotot. Valtionosuusjärjestelmään esitetyssä muutoksessa tuulivoimalakuntien saamista kiinteistöverotuotoista puolet otettaisiin huomioon valtionosuuksien tasauslisien jaossa. Käytännössä runsaasti kiinteistöveroja tuulivoimaloista saava kunta voisi menettää osittain tai kokonaan valtionosuuksien tasauslisiään.
Jutun otsikkoa, ingressiä, leipätekstiä sekä jutun tiivistelmää ja pääkuvan kuvatekstiä on muokattu. Juttuun on lisätty selittävä kappale, jossa valtiovarainministeriön virkamies kertoo esityksen vaikutuksista tuulivoimakuntien tuloihin.
Jutusta on irrotettu video sisällön korjauksen ajaksi.
Edit. 14.1. kello 15.59: Juttuun lisätty video.