Neuvonnan järjestämisestä on tullut kynnyskysymys, kun pohditaan esimerkiksi flunssa- ja allergialääkkeiden myynnin vapauttamista. Kyse on itsehoitolääkkeistä, joita saa tällä hetkellä ainoastaan apteekista.
– Neuvonta on turvallisen lääkehoidon edellytys, linjaa sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta.
Lääkeneuvontaa voi hänen mukaansa antaa ainoastaan farmasian koulutuksen saanut farmaseutti tai proviisori.
– Nyt pohditaan, tulisiko myyntipaikoille velvollisuus tarjota lääkeneuvontaa, ja jos tulisi, miten se järjestettäisiin.
Yksi vaihtoehto etäpuhelinneuvonta
Keskon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtajalla Jesse Kohosella on yksinkertainen ratkaisu neuvonnan järjestämiseen: etäpuhelinneuvonta.
– Sellainen on jo käytössä esimerkiksi apteekkien verkkokaupassa.
Puhelinneuvonta on olennainen osa myös apteekkien palvelupisteiden toimintaa. Kyse on niin sanotuista lääkekaapeista, jotka toimivat esimerkiksi kyläkauppojen ja huoltamoiden yhteydessä. Fimea myöntää niille erityislupia harvaan asutuille alueille.
Lääkekaappi löytyy myös kuopiolaisesta Hirvilahden kyläkaupasta. Kahdessa lukollisessa lasivitriinissä on itsehoitolääkkeitä. Kauppias Päivi Airaksisen mukaan kysyntää on erityisesti kipu- ja allergialääkkeille.
Kauppias ei saa antaa minkäänlaista lääkkeisiin liittyvää neuvontaa. Hän soittaa tarvittaessa lääkekaappia hallinnoivaan Karttulan apteekkiin ja ojentaa puhelimen asiakkaalle, joka voi keskustella farmaseutin kanssa.
Yksi lääkekaapin asiakkaista on kylällä asuva Oiva Räsänen. Hän ei kuitenkaan tarvitse neuvontaa, sillä käytössä oleva itsehoitolääke on tullut jo tutuksi.
– Joudun ostamaan sata tablettia kolmen kuukauden välein.
Kauppa ja apteekit vääntävät kättä
Joitakin yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä on tulossa kauppojen hyllylle, sillä asiasta on kirjaus nykyisessä hallitusohjelmassa.
Keskon aluejohtajan Jesse Kohosen mielestä itsehoitolääkkeiden vapauttaminen palvelisi ennen kaikkea kuluttajia.
– Suomessa on 1 200 K-ruokakauppaa, joissa on pitkät aukioloajat arki-illoista viikonloppuihin. On itsestään selvää, että lääkkeiden saatavuus paranisi merkittävästi.
Näkemys saa tukea Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean uusimmasta Lääkebarometrista. Sen mukaan lähes puolet suomalaisista ostaisi itsehoitolääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista.
Apteekkariliiton mukaan itsehoitolääkkeiden vapauttaminen voisi kuitenkin vaarantaa maanlaajuisen apteekkiverkoston. Liiton hallituksessa istuva apteekkari Anu Rasi-Leskinen on huolestunut etenkin pienistä apteekeista.
– Itsehoitolääkkeiden vapauttaminen vaikuttaisi apteekkien talouteen. Apteekkiverkosto voisi heikentyä haja-asutusalueilla, jolloin ihmiset joutuisivat hakemaan reseptilääkkeensä entistä kauempaa.
Kohonen ottaa vastaavasti esille pienten lähikauppojen olemassaolon.
– Jos itsehoitolääkkeet ja lääkkeet joskus saataisiin kaikkien ruokakauppojen hyllyltä, se voisi parantaa ruokakauppojen ja kauppaverkoston säilymistä pienimmissä kunnissa.
Kipulääkkeiden riskit puntarissa
Hirvilahden kyläkaupassa ei haikailla vapaampien tuulien perään. Kauppiasta mahdollinen kontrollin puute huolestuttaa.
– Kuka myyntiä valvoisi, neuvoisi ja opastaisi, Päivi Airaksinen kysyy.
Valvonnan perään kyselee myös kyläkaupassa asioiva Oiva Räsänen.
– On oltava myyjä, joka antaa lääkkeet. Ei niin, että itse kukin käy lääkekaapilla.
Kipu- ja särkylääkkeet ovat itsehoitolääkkeiden joukossa oma luokkansa, sillä ne ovat kansallisesti määritelty riskilääkkeiksi.
– Ne eivät mielestäni missään tapauksessa kuulu muualle kuin apteekissa myytäväksi, toteaa professori Katri Hämeen-Anttila.
