Suomesta on nyt sähköistetty rautatieyhteys Ruotsiin ja sitä kautta muualle Eurooppaan – ja Euroopasta Suomeen. Viimeiselle runsaan 20 kilometrin rataosuudelle eteläisestä Lapista Ruotsiin kytkettiin sähköt pari kuukautta sitten. Nyt puuttuu enää matkustajaliikenne.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että ministeriössä on loppusuoralla selvitys siitä, miten henkilöjunayhteys Torniosta Haaparannalle olisi mahdollista toteuttaa. Rahoituksesta ei kuitenkaan vielä ole sovittu.
– Jos kaikki etenee sujuvasti, liikennöinti olisi mahdollista aloittaa vuodenvaihteessa 2025–2026.
Yhtenäinen junamatka esimerkiksi Helsingistä vaikkapa Tukholmaan tai edemmäs Eurooppaan voi siis toteutua, kunhan Tornioon ja Haaparannalle saadaan jatkoyhteys tämänhetkiseltä reitiltä.
– Tavoitteena on saada henkilöjunat kulkemaan Suomen ja Ruotsin välillä mahdollisimman pian sähköistyksen nyt valmistuttua, viimeistään ensi vuonna, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
LVM:n neuvotteleva virkamies Emmi Nykänen arvioi, että nopeimmillaan asia voisi järjestyä alle vuodessa, mutta järjestelyihin voi kulua parikin vuotta.
1. Rahoitus on vielä auki
Tärkein asia on rahoitus – ja sehän on poliittinen päätös.
Kuten kaikki lähijunaliikenne, myös tämän osuuden liikennöinti vaatii subventointia eli rahoitustukea. Valtion liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvitysten mukaan lähijunaliikenne ei missään kannata pelkillä lipputuloilla. Traficomin mukaan jopa HSL eli Helsingin seudun liikenne tarvitsee tukea.
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujalan mukaan toiveena on saada liikennöintiin tarvittava rahoitus mukaan kevääksi hallituksen puoliväliriiheen. Hän uskoo, että tiukassakin taloustilanteessa rahaa voi löytyä. Alustavien arvioiden mukaan vuotuinen tuen tarve olisi enimmillään 1,4–2,1 miljoonaa euroa.
2. Kilpailutus vai VR:n sopimukseen muutoksia?
Toinen iso ratkaistava asia on operaattorin valinta ja siihen liittyvä juridiikka. Neuvotteleva virkamies Emmi Nykänen kertoo ministeriön parhaillaan selvittävän, pitääkö liikennöinti kilpailuttaa, voiko osuuden liikennöinnin sisällyttää nykyiseen VR:n sopimukseen vai tuleeko solmia uusi sopimus.
3. Lupa Ruotsilta järjestynee helposti
Oman mausteensa tuo se, että juna ylittäisi valtakunnanrajan ja kulkisi Ruotsin puolella kilometrin verran. Siihen tarvitaan Ruotsin liikenneviranomaisen suostumus. Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujalan mukaan se tuskin on ongelma.
Jos rahoitus järjestyy, liikennöitsijäkin löytynee helposti
Ainakin VR ja Suomen Lähijunat oy ovat ilmaisseet kiinnostuksensa aloittaa henkilöliikenne reitillä Oulu–Kemi–Tornio–Haaparanta. VR esitteli viime keväänä alustavia suunnitelmia erilaisine vuoromäärineen ja aikatauluineen, ja myös Suomen Lähijunat on käynyt asiasta alustavia keskusteluja.
Ruotsin puolella pohjoisen rautatieyhteydet ovat vähitellen parantuneet jo aiemmin, ja lähes neljä vuotta sitten – yli 30 vuoden tauon jälkeen – Haaparannalta avautui henkilöjunayhteys kaukojuniin niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. Nyt siis tarvitaan enää junia kuljettamaan alueen asukkaita ja junamatkustajia Oulun tai Kemin ja Tornio-Haaparannan välillä, jotta Suomen ja Ruotsin reitit yhdistyvät.
Maiden välinen junayhteys on mukana esimerkiksi Perämeren kaaren liikennevisiossa, ja yhteys mahdollistaisi yhtenäisen Euroopan TEN-T-liikenneverkon laajentamisen.
Tavaraliikennettä rajan yli on hyvin vähän
Rajanylittävä tavaraliikenne on vähäistä. Rautatiejohtaja Jukka Ronni Väylävirastosta kertoo, että viime vuosina Tornion ja Haaparannan välillä ei ole kulkenut kaupallista tavaraliikennettä.
Tavaraliikenteessä toimii Suomessa useita rautatieoperaattoreita. Esimerkiksi VR-yhtymän mukaan rautateiden tavaraliikenteen kuljetukset Tornio-Haaparanta-yhteyden kautta ovat yksittäisiä. VR:n on kuitenkin mahdollista lisätä kuljetuksia kyseisellä reitillä, jos asiakkaiden kuljetustarpeet sitä vaativat.
Pari vuotta sitten Tornion ratapihalle asennettiin telinvaihtoraide, joka mahdollistaa raideleveyden vaihtamisen. Suomessa raideleveys on 1524 millimetriä, Ruotsissa 1435 millimetriä.
VR:n mukaan vaihtoraidemenetelmä soveltuu kuitenkin lähinnä yksittäisiin siirtoihin raideverkolta toiselle. Käytännössä tavaraliikennettä hoidetaan siirtokuormauksella, Torniossa esimerkiksi ajoramppia hyödyntämällä. VR:n mukaan tehokkaaseen siirtokuormaukseen tarvittaisiin nykyistä pidempiä vierekkäisiä siirtokuormausraiteita.