Emma Laatikainen, 21, opiskeli ammattiin, jossa hän ei aio olla päivääkään – terveyshuolet eivät kaataneet unelmaa

Musiikkialalle valmistuu vuosittain vain muutamia satoja ammattitutkinnon suorittaneita. Todistus ei takaa työpaikkaa, mutta antaa pohjaa jatko-opinnoille.

Sello on Emma Laatikaiselle intohimo, josta hän hankki itselleen myös ammatin. Video: Heikki Haapalainen / Yle
  • Petri Karvinen

Emma Laatikaisen tie sellon ammattilaiseksi ei ole ollut helppo.

21-vuotiaalla Laatikaisella diagnosoitiin jo lapsena yliliikkuvat nivelet. Ne eivät estä soittamista, mutta konserttisellistiä hänestä ei voi tulla.

Sormet sellon kielillä.
Nivelten yliliikkuvuus vaikeuttaa sellon soitossa tarvittavia otteita. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tästä huolimatta Laatikainen opiskeli itsensä muusikoksi. Hän suoritti alan ammatillisen perustutkinnon joulukuussa, neljän vuoden uurastuksen jälkeen.

– En tule tekemään päivääkään sitä työtä, johon olen nyt pätevä. Mutta tutkinnolla voin hakea jatko-opintoihin, mikä on minulle tärkeää, Laatikainen kertoo.

Pohjois-Karjalan Valtimolla asuva Laatikainen suunnittelee hakevansa yliopistoon. Häntä kiinnostavat musiikkitieteet, jotka yhdistävät musiikin teorian ja yhteiskunnallisen kontekstin.

– Ammattitutkinnon lisäksi suoritin lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon eli kolmoistutkinnon. Uskon, että mahdollisuuteni päästä akateemiselle uralle ovat ihan hyvät, Laatikainen sanoo.

Pieni ja erityinen ala

Musiikki on yksi pienimmistä ammatillisen koulutuksen aloista Suomessa.

Musiikkialan perustutkinnon suorittaa vuosittain vain 400-500 henkilöä. Esimerkiksi terveysalalla tutkintojen määrä on yli kymmenen kertaa suurempi. Uusia lähihoitajia valmistuu lähes 10 000 vuodessa.

Isoa eroa selittää työpaikkojen määrät.

– Muusikkona voi työllistyä esimerkiksi orkestereihin tai teattereihin. Mutta keskimääräiseen ammattikouluun verrattuna meiltä jatketaan enemmän korkea-asteen opintoihin, Joensuun konservatorion rehtori Otto Korhonen sanoo.

Emma Laatikainen ja sello portaikossa.
Emma Laatikainen toivoo etenevänsä musiikissa akateemiselle uralle. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Korhosen johtamasta konservatoriosta valmistuu vuosittain 10-20 muusikkoa. Määrä on häviävän pieni, kun sitä peilaa oppilaitoksen kokoon. Konservatoriossa opiskelee yli tuhat musiikin harrastajaa, joista suuri osa on lapsia ja nuoria.

– Ammattiin valmistuvat ovat meidän kruununjalokiviämme. He ovat tärkeitä esikuvia ja rikastuttavat kulttuurielämää ammattitaidollaan, Korhonen kertoo.

Erilainen ammattikoulu

Emma Laatikainen toivoo, että musiikkialan tunnettuus nimenomaan toisen asteen opinnoissa kasvaisi. Hän itse kävi lukiota vuoden ennen kuin uskalsi hakea myös muusikon koulutukseen.

– Halusin kai katsoa, mitä se pitää sisällään. Konservatoriolla selloa soitellessani ymmärsin, että kyllähän se tutkinto on minun juttuni, Laatikainen sanoo.

Joensuun konservatorio sijaitsee Itä-Suomen yliopiston kampusalueella. Koulun käytävillä liikkuu päivittäin kaikenikäisiä musiikin harrastajia instrumentteineen.

– Me vitsaillaan täällä sillä, että olemme teknisesti ottaen amiksia. Mutta onhan tämä tunnelma aika kaukana stereotyyppisestä ammattikoulusta, Laatikainen naurahtaa.

Juttua muokattu klo 14.31: Korjattu ingressin virheellinen maininta valmistuneiden määrästä.