Onko sijoittaminen aseisiin vastuullista? Entä ydinaseisiin?
Hetki sitten vastuullisen sijoittamisen ulkopuolelle rajattiin tyypillisesti tupakka-, porno- ja alkoholiyritykset – ja aseteollisuus.
Kun vastuullisen sijoittamisen verkosto FinSif puhuu vältettävistä tai poissuljettavista sijoituskohteista, se havainnollistaa tekstiä kuvalla tupakasta ja rynnäkkökivääristä, joiden päälle on piirretty kieltomerkki.
Nyt vastuullisuuskeskustelussa on aivan uusi sävy. Aseet – myös ydinaseet – ovat hyväksyttyjä sijoituskohteita.
Suomalaisen suursijoittajan, työeläkeyhtiö Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos sanoo, että puolustusteollisuus alana ei ollut aikaisemminkaan Ilmarisen ehdottomalla kieltolistalla.
Mutta nyt yhtiö on valmis ottamaan askeleen myös aseteollisuuden kovimpaan ytimeen.
Ilmarinen tarkensi viime vuonna sijoituslinjaustaan. Nyt se voi sijoittaa myös yhtiöihin, joiden toiminta liittyy ydinaseisiin.
– Meidän ESG-linjauksia ei ole tässä asiassa muutettu, mutta olemme tarkentaneet sijoituksiin liittyviä rajauksia. Nyt sallimme sijoitukset sellaisiin yhtiöihin, jotka toimivat Nato-maissa ja joiden liiketoiminta voi liittyä esimerkiksi ydinaseisiin, Lindroos sanoo.
ESG-linjaukset tarkoittavat vastuullista sijoittamista, joka huomioi ympäristön sekä sosiaaliset ja hallinnon näkökohdat.
Käytännössä Ilmarisen sijoitussalkussa voi olla selkeästi aseteollisuuden tai esimerkiksi elektroniikka- ja ilmailuyhtiötä, jotka tarjoavat ydinaseisiin liittyviä tuotteita tai palveluita.
Lindroos kuitenkin korostaa, että ”toimialaan liittyy riskejä” ja siksi yhtiöitä harkitaan tapauskohtaisesti.
Ilmarinen kertoo osakeomistuksistaan kerran vuodessa tilinpäätöksessään. Viime vuoden tilinpäätöstä ei ole vielä julkaistu. Koko sijoitussalkun arvo oli uusimman eli vuoden 2023 tilipäätöksen mukaan lähes 60 miljardia euroa.
Myös toinen suuri työeläkeyhtiö, Varma sallii sijoittamisen yhtiöihin, jotka liittyvät ”kiistanalaisten aseiden” eli muun muassa ydinaseiden valmistukseen.
Varma on kuitenkin määritellyt, että tällaisen yhtiön toiminnasta korkeintaan viisi prosenttia saa liittyä esimerkiksi ydinaseiden tai jalkaväkimiinojen valmistukseen.
”Puolustus ei ole vastuutonta”
Vastuulliseen sijoittamiseen liittyvässä keskustelussa aseteollisuutta luonnehditaan kiistanalaiseksi toimialaksi. Siihen suhtautuminen on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen liityttyä Natoon.
S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskisen mukaan aseteollisuuden kuuluu olla vaihtoehtona vastuullisenkin sijoittajan valikoimassa.
– Luulen, että ala jakaa sen näkemyksen Suomessa, että puolustus on tärkeää. Ei ole millään lailla vastuutonta, että sijoitetaan puolustusteollisuuteen.
S-Pankin linja sallii sijoittamisen aseisiin, joita ei ole kielletty kansainvälisillä sopimuksilla. Sen sijaan ydinaseita valmistavia yhtiöitä ei salkkuun oteta – ainakaan vielä.
Leskisen mukaan S-Pankin hallinnoimissa lähes kymmenen miljardin euron sijoituksissa on mukana muuan muassa saksalaisen asevalmistaja Rheinmetallin osakkeita.
Hän uskoo, että asennoitumista ydinaseisiin joudutaan miettimään uudestaan ennen pitkää.
– Naton ydinasepelote on myös meitä turvaamassa. Kyllä näitä asioita täytyy pohtia ja uskon, että yhteiskunnan muutoksen mukana nämä periaatteetkin muuttuvat.
Kaikkialla ajattelutapa ei ole muuttunut yhtä nopeasti kuin Venäjän naapurimaassa. Tämä herättää kirpeää arvostelua muun muassa NATO:ssa arvovaltaiselta taholta.
Amiraali: Tyhmiä suursijoittajia
Naton sotilaallisesta päätöksenteosta vastaava, sotilaskomitean puheenjohtaja Rob Bauer kysyy Financial Times -lehdessä, ovatko eurooppalaiset suursijoittajat tyhmiä, kun ne hänen mukaansa karsastavat puolustusteollisuutta sijoituskohteena.
Bauerin mukaan suursijoittajien pitäisi kantaa vastuunsa yhteisestä puolustuksesta rahoittamalla aseteollisuutta. Vastuuntunnon lisäksi puolustusteollisuuteen pitäisi sijoittaa taloudellisista syistä.
Amiraali Bauer korostaa, että tuottoja ajatellessaan sijoittajien täytyisi pitää mielessä, että tulevien 20 vuoden kuluessa rahaa puolustukseen käytetään paljon.
– Miksi miljardit dollarit eivät vakuuta teitä? Mitä on tapahtunut liikevaistollenne, Bauer kysyy retorisesti suursijoittajilta.
Euroopan tärkeimpien puolustusalan yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet viime vuosina reippaasti.
Suomi haluaa EU:n sijoittavan puolustukseen
Bauerin lisäksi useat EU-maat, myös Suomi, vaativat puolustusteollisuudelle lisärahoitusta.
Neljäntoista EU-maan johtajat vaativat jo viime keväänä, että Euroopan investointipankki (EIP) vahvistaa rooliaan puolustuksen rahoittamisessa.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli ensimmäinen allekirjoittaja kirjeessä, jossa vaaditaan EIP:tä selvittämään, miten se voisi lisätä rahoitusta suoraan puolustusteollisuuteen.
Nykyisin EIP voi lainoittaa vain hankkeita, jotka liittyvät niin sanottuihin kaksoiskäyttötuotteisiin eli siviilituotteisiin, joita voidaan käyttää myös puolustukseen. EIP:n mukaan rahoituksen kohteena on nyt esimerkiksi kyberturvallisuus, tekoäly ja avaruusteknologia.
Orpon ja muiden EU-johtajien kirje lähti postiin jo hyvän aikaa sitten, mutta edelleen EIP:n säännöt sallivat vain kaksoiskäyttötuotteiden rahoittamisen.
Valtioneuvoston kanslian mukaan EU:n lobbausta jatketaan ja tavoitteena on edelleen muuttaa EIP:n sääntöjä niin, että se voisi rahoittaa varsinaista puolustusteollisuutta, eikä vain kaksoiskäyttötuotteita.
Myös Pohjoismaiden investointipankin uusitun linjan mukaan se voi rahoittaa puolustusalan hankkeita, mutta ei ase- ja ammusteollisuutta.
Tästä huolimatta puolustusteollisuudella on edessään paremmat kasvunäkymät kuin vuosikymmeniin. Se tarkoittaa lupaavia sijoituskohteita.
– Puolustusbudjetit ovat kasvussa, yritysten tilausnäkymät ovat hyviä. Sijoitusmarkkina on eteenpäin katsova, ja arvostukset ovat monin paikoin jo heijastelemassa yritysten kasvukuvaa, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos sanoo.