Syyte: Tuhannet suomalaisfirmat haksahtivat puhelinmyyjien huijaukseen – käräjille joutunut kaksikko kiistää jyrkästi

Kahta miestä syytetään 2950 suomalaisyritykseen kohdistuneesta törkeästä petoksesta. Kumpikin kiistää rikoksen.

Oulun uusi oikeustalo kuvattuna huhtikuussa 2023 heti käyttöönoton jälkeen.
Asian käsittely on aloitettu tänään Oulun käräjäoikeudessa. Kuva: Rami Moilanen / Yle
  • Eetu Ruonakoski

Oulun käräjäoikeudessa alkoi tänään oikeudenkäynti, jossa syyttäjä vaatii kahdelle miehelle rangaistusta törkeästä petoksesta. Syytteen mukaan miehet myivät lukuisille suomalaisyrityksille verkkopalveluita valheiden varjolla.

Syyttäjän mukaan mieskaksikko teki vuosina 2019–2021 puhelinmyyntiä, jossa tarjottiin yrityksille ostettavaksi verkkotunnusten rekisteröintipalveluja.

Yrityksille väitettiin, että niille aiemmin kuuluneeseen verkkotunnukseen kohdistuisi ulkopuolinen uhka.

Väitteiden mukaan verkkotunnusta oltiin rekisteröimässä jollekin muulle. Myyjät tarjosivat tilanteeseen korjausta maksua vastaan.

Syyttäjän mukaan uhkaa verkkotunnusten menettämisestä ei kuitenkaan todellisuudessa ollut, vaan valhetta käytettiin myynnin vauhdittamiseen.

Lisäksi myyjät väittivät syyttäjän mukaan, että palvelu kattaisi verkkotunnuksen rekisteröinnin viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Todellisuudessa tunnuksia rekisteröitiin yrityksille vain vuodeksi.

Jopa 2950 yritystä tarttui tarjoukseen. Yrityksistä 2732 ennätti maksaa laskun.

Laskujen yhteenlaskettu veroton summa oli yli 2 162 000 euroa. Verkkotunnuksia sen sijaan rekisteröitiin yrityksille vain noin 303 000 eurolla.

Syytteen mukaan yrityksille aiheutui huijauksesta siis yhteensä 1 858 867 euron vahingot tai vahingon vaara.

Syyttäjä vaatii miehille rangaistusta törkeästä petoksesta ja lisäksi, että miehet menettävät liki miljoona euroa valtiolle rikoshyötynä. Syyttäjän mukaan miehet on määrättävä myös liiketoimintakieltoon.

Kumpikin kiistää jyrkästi

Kumpikin miehistä kiistää syytteen ja vaatii sen hylkäämistä. Heidän mukaansa kyse on ollut laillisesta liiketoiminnasta, johon ei ole kuulunut minkäänlaista erehdyttämistä tai harhaanjohtamista.

Toinen syytetty kiistää osallistuneensa puhelinmyyntiin ollenkaan tai olleensa millään tavalla tietoinen syyttäjän väittämästä erehdyttämisestä. Hän kiistää toimineensa yhdessä toisen miehen kanssa syyttäjän väittämällä tavalla.

Toinen puolestaan kertoo myyneensä verkko-osoitteiden rekisteröintipalveluja yrityksille, mutta asianmukaisesti.

Miehen mukaan yritysten verkkotunnukset rekisteröitiin ensin vuodeksi ja niitä on ollut sen jälkeen tarkoitus jatkaa vuoden määräajan päättymisen jälkeen.

Puolustuksen mukaan suurin osa asiakkaista jätti laskut maksamatta Ylen MOT-ohjelman, ”internetin mustamaalauskampanjan” ja poliisin kehotuksen jälkeen. Tämä johti liiketoiminnan kriisiin.

Puolustuksen mukaan kaikki asiakkaat eivät maksaneet edes laskua jo toteutuneesta vuoden mittaisesta rekisteröinnistä.

Puolustus kiistää myös syyttäjän laskelmat rikoksen aiheuttamista vahingoista. Esitutkinnassa kuultiin puolustuksen mukaan vain 250 asianomistajaa, joista 30 maksoi laskun.

Jutun asianomistajina olevilla yrityksillä on asiassa omia vahingonkorvausvaatimuksia. Syytetyt kiistävät vaatimukset.