Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien koulutukseen – taustalla havainnot Ukrainan sodasta

Uudenlainen harjoittelu vaatii ampumaratojen kehittämistä. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen rakennetaan 600 metrin kiväärirata tarkka-ampujien kouluttamiseen.

Ukrainan sota on osoittanut, että tarkka-ampujatoiminta on tehokasta. Siksi Suomen Puolustusvoimissa kehitetään sen kouluttamista. Jutun videolla kuvaa maakuntajoukkojen harjoituksista Hälvälän ampumaradalla. Video: Juha-Petri Koponen / Yle
Mika Moksu

Maavoimissa kehitetään parhaillaan tuntuvasti tarkka-ampujien kouluttamista. Oppia on otettu Ukrainan sodasta. Tämän myötä Puolustusvoimat uudistaa myös ampumaharjoittelua monipuolisemmaksi.

Panssariprikaatin komentaja, eversti Juhana Skyttä sanoo, että Ukrainan sodasta saatujen havaintojen perusteella tarkka-ampujatoiminta on keskeinen elementti nykyaikaisella taistelukentällä.

– Se edellyttää pitkältä etäisyydeltä tapahtuvaa harjoittelua. Se voidaan aloittaa lyhyiltä, 150–300 metrin matkoilta, mutta tehokkaaseen ja tuloksekkaalliseen toimintaan tarvitaan 600 metrin rata, perustelee Skyttä.

Tänä vuonna Hälvälän ampumaurheilukeskukseen Hollolaan rakennetaan uusi, 600 metrin mittainen kiväärirata. Tarkka-ampujien kouluttamisen pullonkaula on, että pitkiä ampumaratoja on Puolustusvoimilla käytössä vähän.

Varusmiesten ampumaharjoittelussa yleistyy niin kutsuttu toiminnallinen ampuminen, jossa ampuja liikkuu radalla ja ampuu liikkuviin sekä kääntyviin tauluihin. Kuvassa Sakon tarkkuuskivääri, jollainen on tulossa Puolustusvoimien käyttöön. Kuvituskuva. Kuva: Puolustusvoimat / Aleksi Heinonen

Hälvälän aluetta hallinnoi Panssariprikaati. Siltä puuttuu tarkoitukseen sopiva rata kokonaan, ja Hälvälään rakennettava pitkä rata hyödyttää myös muiden viranomaisten tarkka-ampujien sekä reserviläisten harjoittelua.

Hälvälän ampumaurheilukeskus sai rahoitusta radan rakentamiseen niin kutsutuista eduskunnan joululahjarahoista.

Liikettä harjoitteluun

Tulevaisuudessa harjoittelussa yleistyy myös niin kutsuttu toiminnallinen ammunta, jossa ampuja liikkuu ja ampuu liikkuviin tauluihin. Uudenlainen harjoittelu vaatii ampumaratojen kehittämistä.

Ampumaetäisyydet voivat vaihdella muutamasta metristä 150 metriin.

– Tällainen harjoittelu antaa perustan sille, minkä takia asekäsittelyä harjoitellaan niin paljon. Se luo ymmärryksen ja uskon omaan toimintakykyyn. Valmiuden pikatilanteessakin käyttää näitä välineitä erilaisissa tilanteissa erilaisille etäisyyksille, eversti Skyttä sanoo.

Suomalainen Sakon tarkkuuskivääri on tarkka-ampujille suunniteltu ase. Arkistokuva. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Tällaisen harjoittelun ongelma on, että maalitaulujen takana tulisi olla suojapenger. Näin luodit eivät lennä rata-alueen ulkopuolelle ja aiheuta sivullisille vaaraa.

Hälvälän alue alkaa olla niin täynnä, että ratojen suojarakenteisiin ei voi juuri tehdä muutoksia. Ratkaisu löytyy nykytekniikasta, eli sähköisesti osuman ilmaisevista maalitauluista.

Hälvälä on ahkerassa käytössä

Hälvälän ampumaradan käyttö Hollolassa on kasvanut. Ampumaurheilukeskuksessa on viimeisen parin vuoden aikana ammuttu yli puoli miljoonaa laukausta vuosittain. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa noin kolmanneksella.

Suurin osa ampumisesta on siviiliharrastajien harjoittelua, mutta myös aluetta hallinnoivan Puolustusvoimien sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastajien harjoittelu on lisääntynyt.

Kasvanut käyttö on pakottanut Puolustusvoimat kehittämään rata-aluetta.

Muutama vuosi sitten rata-alue saatiin vastaamaan ympäristölupamääräyksiä. Työhön kuuluu muun muassa pohjavesien suojaaminen sekä meluhaittojen vähentäminen.

– Suojausrakenteilla on pystytty vähentämään ympäristövaikutuksia ilman, että ympäristövaikutusten huomioiminen vaikuttaisi heikentävästi ampumatoimintaan. Hälvälän ampumaradoilla on rajoitettu isoimpien kivääreiden käyttöä melualueiden vuoksi, kertoo harjoitusalueupseeri, kapteeni Pasi Suvitie Panssariprikaatista.

Puolustusvoimien ympäristöasiantuntija Teemu Pasanen sanoo, että ampumaratojen mittavat ympäristöremontit helpottavat meluntorjuntaa ja pohjavesiensuojelua myös tulevaisuudessa. Kuva: Mika Moksu / Yle

Ympäristöhaitat on saatu aisoihin

Puolustusvoimissa on takana mittava urakka, jossa kaikki ampumaradat on kunnostettu ympäristölupamääräysten mukaiseksi. Uhkana oli, että olisi jouduttu sulkemaan useita ratoja.

Seitsemän vuoden aikana ratoja kunnostettiin 25 miljoonalla eurolla.

Tärkeimpiä töitä olivat pohjavesien suojaaminen ja meluhaittojen vähentäminen. Esimerkiksi ampumamelulle altistuvien kiinteistöjen määrä on saatu vähennettyä murto-osaan aiemmasta.

Laajassa urakassa Puolustusvoimat kehitti toimintamallin, jota voidaan hyödyntää, kun nykyisiä ratoja kunnostetaan ja uusia rakennetaan.

Pohjavesien suojelumääräykset tiukentuvat tulevaisuudessa. Puolustusvoimissa tiedetään jo, miten meluhaittaa vähennetään ja arvokas pohjavesialue suojellaan, kun Hälvälään rakennetaan 600 metrin rataa.

– Tärkeintä on, että mahdollistamme ympäristötoimilla ampuma- ja harjoitustoiminnan. Jos näitä töitä ei olisi tehty, olisimme voineet joutua lopettamaan ampumatoiminnan tietyillä paikoilla, sanoo ympäristöasiantuntija Teemu Pasanen Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta.

Juttua muokattu 17.1.2025 klo 9.15: Vaihdettu jutun pääkuva. Alkuperäisessä kuvassa oli yhdysvaltalaissotilaita, korvattu kuvalla suomalaisesta varusmiehestä.

Juttua korjattu 17.1.2025 klo 11.00: Korjattu tieto eduskunnan joululahjarahoista. Rahoituksen sai Hälvälän ampumaurheilukeskus, ei Puolustusvoimat.