Kun tyhjäksi nautittu vanukaspurkki sujahtaa kierrätysastian mustaan kitaan, on sillä edessä satojen kilometrien matka ennen uusiomuoviksi päätymistä.
Pudotin purkkini Rinki-ekopisteeseen Varkaudessa. Sieltä se pääsee jäteauton kyydissä Kuopion terminaaliin, jonne alueeni keräysmuovit toimitetaan. Purkki rutistellaan paaliin muualta tulleiden muovien kanssa.
Kuopiosta purnukan matka voi jatkua kolmeen suuntaan:
Riihimäelle Fortumin muovijalostamolle, Vantaalle Remeon käsittelylaitokseen tai Ruotsiin Motalaan.
Tämä juttu selittää, mitä vanukaspurkille tapahtuu, ja miksi Suomesta rahdataan kierrätysmuovia ulkomaille.
Yli tuhat kilometriä maalla ja merellä
Minun purkkini kohtaloksi koituu Ruotsin Motala. Siellä sijaitsee tällä hetkellä maailman suurin kierrätysmuovin lajittelukeskus Site Zero.
Siksi vanukaskipon tie Kuopiosta jatkuu Turun satamaan, josta matka Kappelskäriin taittuu autolautalla.
Kun purkki pääsee perille Motalaan, se on laivamatkan lisäksi matkustanut maanteillä Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 860 kilometriä.
Suomalaisten kierrätysmuovit reissaavat pitkin Eurooppaa, koska meillä ei ole tarpeeksi muovijätteen käsittelylaitoksia. Niitä on vähän, koska suomalaiset eivät kierrätä muovia niin paljon, että laitosten ylläpitäminen kannattaisi.
Ruotsissa maailman modernein laitos
Pakkausjätteiden keräämisestä ja kierrättämisestä vastaavat lakisääteisesti pakkausten tuottajat. Suomessa tuottajien puolesta velvoitteiden hoitamisesta vastaa kaksi pakkausten tuottajayhteisöä. Toinen yrityksistä on Suomen Pakkaustuottajat, jonka muoveista puolet lajitellaan uusioraaka-aineiksi Remeon lajittelulaitoksella Vantaalla.
Toinen puoli, johon myös vanukaspurkkini kuuluu, kuljetetaan Motalaan. Pakkaustuottajien operatiivinen päällikkö Sanna Peltola ei pidä ratkaisua huonona, koska Motalan lajittelulaitos on hänen mukaansa maailman modernein.
Site Zerossa Motalassa vanukaspurkkini lajitellaan muovityypin mukaan. Sen jälkeen matka jatkuu jonnekin päin Keski-Eurooppaa. Kierrätysprosessin lopuksi purkki voi päätyä kesäkukkien ja kanervien kukkaruukuksi.
Uusia laitoksia lähivuosina
Ympäristöministeriön mukaan olisi tärkeää lisätä muovin kierrätystä tuntuvasti. Muovia valmistetaan öljystä, ja EU:n tavoite on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Suomi on jäljessä EU:n tälle vuodelle asettamasta tavoitteesta kierrättää puolet muovipakkauksista. Tällä hetkellä kiertoon päätyy vajaa kolmannes. Isoin osa poltetaan sekajätteen mukana.
Rinkin ekopisteverkoston operatiivisen johtajan Marko Turusen mukaan suurin syy on kuluttajissa.
– Tutkimuksen mukaan hyväkin kierrättäjä laittaa vain neljä kymmenestä muovipakkauksesta kierrätykseen. Pitäisi saada kahdeksan kymmenestä, jotta tavoitteisiin päästäisiin, sanoo Turunen.
Suomessa kuluttajapakkausten keräämisestä vastaa Rinki. Noin puolet pakkausmuovista tulee kiinteistökeräyksestä, josta vastaavat kunnat.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n viimevuotisen tutkimuksen mukaan eniten kierrätysintoa latistavat liian pitkä matka lajittelupisteelle ja tilanpuute keittiössä.
Muovirallista huolimatta Suomessa riittää uskoa muovin kierrätyksen lisääntymiseen. Esimerkiksi Riihimäelle, Hyvinkäälle ja Vantaalle on tulossa uusia käsittelylaitoksia lähivuosina.
Hullunkurista on, ettei ainakaan aluksi suomalaisten kierrättämä muovi riitä uusien laitosten toimintaan. Niinpä niihin tuodaan muualta Euroopasta vaikkapa vanukaspurkkeja.
Katso muovin kierrätysvinkkejä Ylen I love muovi- kampanjasivuilta.
Juttua varten on haastateltu: Suomen pakkaustuottajien operatiivista päällikköä Sanna Peltolaa, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blaubergia, Rinki-ekopisteverkoston operatiivista johtajaa Marko Turusta, Sumi oy:n toimitusjohtaja Mika Surakkaa sekä Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomo Aunolaa.