Puunkuoresta voisi uuttaa lääke­teollisuuden raaka-ainetta – miljoonahanke tuotteistaa sivuvirtojen arvoaineita

Metsäteollisuuden sivutuotteista talteen otettaville yhdisteille etsitään hyötykäyttömahdollisuuksia muun muassa kosmetiikka-, lisäravinne- ja lääketeollisuudesta.

Ylikriittisellä uutolla saatua männynkuoriuutetta.
Havupuiden kuori, puru, oksat ja neulaset sisältävät arvokkaita yhdisteitä. Kuvassa Oulun yliopiston hankkeessa ylikriittisellä uutolla saatua männynkuoriuutetta. Kuva: Lauri Sonny
  • Juha Hintsala

Metsäteollisuus polttaa energiaksi valtavat määrät puunjalostuksen sivuvirtoja, joita voisi hyödyntää esimerkiksi kosmetiikka- tai lääketeollisuuden raaka-aineena.

Esimerkiksi puunkuorta, sahanpurua, oksia ja neulasia käytetään nyt muun muassa energiantuotannossa polttamalla, mutta niillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Arvokkaat yhdisteet on mahdollista ottaa talteen uuttamalla ennen puuaineksen polttamista.

– Esimerkiksi männynkuoret sisältävät arvokkaita yhdisteitä, joilla on useita hyödyntämismahdollisuuksia, sanoo MEBIP-hankkeen projektipäällikkö Jasmiina Haverinen Oulun yliopistosta

Hankkeen tarkoituksena on jalostaa metsäbiotalouden sivuvirtoja korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt sille 1,1 miljoonan euron rahoituksen.

Tehoaineita kosmetiikaan ja lisäravinteihin

Elävässä puussa uuteaineiden tehtävänä on esimerkiksi suojella puuta mikrobiologisilta vaurioilta sekä hyönteistuhoilta. Niitä on mahdollista valjastaa myös eri teollisuudenalojen käyttöön.

– Aktiivisuuskokeet kertovat meille enemmän siitä, missä uuteaineita voisi hyödyntää. Hankkeen aikana pyrimme olemaan yhteydessä yrityksiin, jotka voisivat lähteä jatkokehittämään tuotteita, Haverinen selventää.

Hankkeessa testataan ensin, mitä yhdisteitä uutteet sisältävät. Myös niiden bioaktiivisuuksia testataan, eli ovatko ne esimerkiksi antioksidatiivisia ja estävätkö ne hapettusmistressiä.

– Esimerkiksi kosmetiikkateollisuua ja lisäravinneteollisuus ovat mahdollisia käyttökohteita, sanoo Haverinen.

Sahalla kertyy kuorisivuvirtaa

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa poltettiin puun kuorta energiaksi kuusi miljoonaa kuutiometriä.

Esimerkiksi sahayhtiö Kuhmo oy:n tuotantokapasiteetti on 600 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa, joten kuorta syntyy jo 120 000 kuutiometriä vuodessa.

Kuorittuja tukkeja sahalaitoksen varastointikentällä.
Kuorittuja mäntykasoja Kuhmo oy:n sahalla. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Vuosittaisessa kuorisivuvirrassa uuteainetta voisi olla jopa 12 000–14 400 kuutiometriä. Toimitusjohtaja Tommi Ruha pitää positiivisena, että puulle etsitään uusia käyttömuotoja.

Ruhan mukaan uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevia hyödykkeitä tarvitaan lisää.

– Olemme suhtautuneet avoimesti kaikkiin uusiin hankkeisiin. Olipa se lääketeollisuutta tai jotakin muuta teollisuutta, niin toivon, että pääsisimme eroon fossiilisesta taloudesta, hän toteaa.