Maahanmuuttovirasto Migri on saanut purettua venäläisten turvapaikanhakijoiden hakemusruuhkaa.
Ilman turvapaikkapäätöstä on vielä noin 600 venäläistä turvapaikanhakijaa, joista valtaosa on saapunut Suomeen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuoden 2022 helmikuussa.
Viime marraskuussa ilman turvapaikkapäätöstä oli vielä noin 800 Venäjän kansalaista.
– Sumaa on saatu purettua, mutta työ on edelleen käynnissä. Tavoitteemme on saada kaikki hakemukset käsiteltyä huhtikuun loppuun mennessä, Maahanmuuttoviraston erityisylitarkastaja Eppu Ojala kertoo.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Maahanmuuttovirasto on antanut yli 1 400 päätöstä Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemuksiin. Päätöksistä runsas 400 on ollut myönteisiä ja noin 400 kielteisiä.
Raukeamispäätöksiä on tehty noin 500. Yleensä raukeamispäätös johtuu siitä, että hakija on itse peruuttanut hakemuksensa.
Päätökset venyneet
Venäläisten hakemusten käsittelyajat ovat joissain tapauksissa venyneet yli kahteen vuoteen, koska Migri odotti pitkään Euroopan unionin turvapaikkaviraston valmistelemaa liikekannallepanoa ja asepalvelusta koskevaa linjausta venäläisten hakemusten käsittelyyn. Sitä ei kuitenkaan koskaan tullut.
Katso alla olevalta videolta, miten turvapaikkakäsittelyn venyminen yli kahden vuoden pituiseksi on vaikuttanut venäläisen turvapaikanhakijan Sviatoslav Parshikovin elämään. Haastattelu on viime marraskuulta.
Maahanmuuttoviraston soveltamiskäytännön mukaan pelkkä liikekannallepanokutsu ei yleensä riitä turvapaikan saamiseen Suomesta. Migrin erityisylitarkastaja Eppu Ojala perustelee tätä sillä, että liikekannallepanokutsun vältteleminen ei säännönmukaisesti ole johtanut rangaistukseen tai vainoon Venäjällä.
– Tämä asia tutkitaan aina jokaisen henkilön kohdalla yksilöllisesti. Liikekannallepanokutsun vastaanottaminen ei ole yksinään peruste kansainväliselle suojelulle, vaan liikekannallepanon välttelemisestä pitää seurata myös rangaistuksen tai vainon uhka, Ojala sanoo.
Liikekannallepanon ja asevelvollisuuden lisäksi yleisimpiä syitä Venäjän kansalaisten turvapaikan hakuun Suomesta ovat olleet poliittinen aktivismi ja Venäjän hallinnon vastainen toiminta tai mielipiteet, kuuluminen Jehovan todistajiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön sekä viranomaisten vainon kohteeksi joutuminen Pohjois-Kaukasuksella, erityisesti Tšetšeniassa.