Työmaavalaisimen valossa Xinying Lin katselee ympärilleen olohuoneessa ja vetää auki sisäpihalle johtavan lasisen liukuoven.
Espoolainen Lin haluaa rakentaa perheelleen talon, joka on samaan aikaan sekä valoisa että yksityinen. Tarvitaan siis isoja lattiasta kattoon ulottuvia ikkunoita, mutta toisaalta kadulta ei saisi näkyä sisään.
– Monissa taloissa on isot lattiaan asti ulottuvat ikkunat, mutta sitten niissä on aina verhot kiinni, hän sanoo.
Kolme vuotta sitten hän löysi Espoon Kaitamäen omakotitaloalueelta riittävän ison tontin, jolle mahtui rakentamaan sisäpihallisen atriumtalon.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Espoossa kiinalaistaustaisten maahanmuuttajien osuus on suurempi kuin Vantaalla ja Helsingissä. Yli neljätuhatta espoolaista puhuu kiinaa.
Espoon kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehdon mukaan Espoossa sijaitsevat Aalto-yliopisto, VTT ja erilaiset tutkimuslaitokset selittävät osaltaan kiinalaisten määrää.
He ovat myös innostuneet rakennuttamaan taloja. Arkkitehti Sini Koivisto on suunnitellut jo useita koteja Espooseen muuttaneille kiinalaisille.
– Minua on suositeltu eteenpäin, Koivisto arvioi suosionsa syytä.
Koteja yhdistää Koiviston mukaan skandinaavinen moderni ja minimalistinen muotoilu.
Esimerkiksi Westendissä kolme ystäväperhettä rakentaa talonsa samalle tontille. Koivisto vastaa talojen sisustussuunnittelusta.
Lastenhuoneista suunniteltiin tarkoituksella pieniä
Koivisto on suunnittelut sekä atriumtalon että sen sisustuksen. Linin perheen tulevaa kotia Koivisto luonnehtii tyyliltään pelkistetyn skandinaaviseksi.
Sisustuksessa on paljon puupintoja. Lattiat ovat hiottua betonia, jotta ne helppo pitää siistinä. Perheellä on kaksi koiraa.
Videolla Lin kertoo, miksi talon lastenhuoneista tehtiin tarkoituksella pieniä:
300-neliöisen talon suunnitelleen arkkitehti Koiviston mukaan siinä on panostettu erityisesti yhteisiin tiloihin. Xinying Lin halusi tiloista sellaisia, että ne kannustavat lapsia olemaan sosiaalisia.
– Olisi paljon kivempaa, jos lapset viihtyisivät mieluummin olohuoneessa kuin makaamassa omassa huoneessaan, hän avaa ajatteluaan.
Pääkaupunkiseudun kiinalais- ja intialaistaustaiset asuvat muita maahanmuuttajia useammin omistusasunnossa. Helsingin, Vantaan ja Espoon rahoittamasta tuoreesta maahanmuuttoa käsittelevästä tutkimuksesta selviää, että yli 15 vuotta pääkaupunkiseudulla asuneista kiinalaistaustaisista noin 70 prosenttia asuu omistusasunnossa.
Atriumtalonsa valmistumista odottava Lin myi juuri perheen aiemman kodin, ja nyt perhe asuu tilapäisesti pienemmässä asunnossa.
Hän myi aivan hiljattain myös ravintolansa. Lin kaipasi vaihtelua ja opiskeli uuden ammatin. Hän työskentelee nyt mikromekaanikkona, joka kokoaa kvanttitietokoneiden osia.
Hän on tyytyväinen tulevan talonsa sijaintiin. Meri on lähellä ja metroasemalle kävelee kymmenessä minuutissa.
– Kun kävimme täällä ensimmäistä kertaa, ihastuimme kovasti alueen rauhallisuuteen ja luonnonläheisyyteen, Lin kertoo.
Lin vakuuttaa hymyillen, ettei ole menettänyt yöuniaan, vaikka talon valmistuminen on viivästynyt puolella vuodella ja budjetti on ylittynyt. Valmista pitäisi olla keväällä.
Hän mainitsee lopuksi vielä talon yhdestä erityispiirteestä. Työhuonetta siihen ei tule.