Lammastilallinen keksi yllättävän ja häijyn aseen susia vastaan: aasi

Länsi-Uudellamaalla on liikkunut kuluvan talven aikana entistä enemmän susia.

Lohjalaisen Mathias Laitisen lampailla on kaverina kaksi aasia, jotka ovat paitsi lampaiden seurana myös turvana. Video: Paula Tiainen / Yle.
  • Paula Tiainen

Lohjan Virkkalassa lammastilaa pitävällä Mathias Laitisella, 27, on yllättävä ase susien hyökkäyksiä vastaan: aasikaksikko Pistaasi ja Sirpa.

Länsi-Uudenmaan alueella on tehty kuluvan talven aikana poikkeuksellisen paljon susihavaintoja.

Esimerkiksi siuntiolaisen ratsastustallin poni päätyi susien suihin elokuussa. Lokakuussa susi säikäytti koiranulkoiluttajan Kirkkonummella.

Mathias Laitisella kasvattaa lampaita lihakarjaksi. Niiden turvana on kaksi aasia, Sirpa ja Pistaasi.
Laitisella on 64 tuotantolammasta ja lemmikkinä kaksi aasia, kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kani. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Koiraeläimet ovat aasien luontaisia vihollisia. Laitisen aasit ovat siitä eläviä esimerkkejä.

– Ne eivät siedä edes meidän omia koiria, joten uskon, että myös sudet saisivat niiltä molemmilta nopeat lähdöt.

Lampaiden kanssa aasit ovat sen sijaan hyvää pataa. Itse asiassa Pistaasin paras kaveri tähän mennessä on ollut isokokoinen pässi.

Laitinen törmäsi tietoon aasien laumanvartijaominaisuuksista muutama vuosi sitten Facebookissa.

Aasin sympaattinen ulkonäkö hämää

Aaseja käytetään lampaiden ”henkivartijoina” susia vastaan esimerkiksi Ranskassa. Niillä on hyvä kuulo, laaja näkökenttä ja ne puolustautuvat tarvittaessa kavioin, hampain ja myös huutaen.

– Hevonen on pakoeläin, sillä ei ole villinä laajoilla aroilla muuta vaihtoehtoa kuin paeta. Aasi taas on vuoristosta peräisin, missä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puolustautua petoja vastaan, ekologi ja evoluutiobiologi Paavo Hellstedt selventää.

Suomen Aasiyhdistys kertoo sähköpostitse, että Suomessa laumanvartija-aasien käyttö on melko harvinaista.

Esimerkiksi aasin ruokavalio on hyvin erilainen kuin lampaiden, joten omistajan on varottava, ettei aasi pääse syömään liikaa lampaiden siivellä.

Toisekseen aasi kaipaa yhdistyksen mukaan aina lajitoveria, joten yksin lampaita kaitsiessaan aasi saattaa stressaantua ja käyttäytyä aggressiivisesti niitä tai jopa ihmisiä kohtaan.

Aasi saattaa myös yrittää ”tappaa” esimerkiksi leluksi tarjotun pallon, ei niinkään leikkiä sillä.

Aasi voi siis hyvinkin pärjätä taistelussa sutta vastaan, mutta sillä on riski loukkaantua hyökkäyksessä kohtalokkain seurauksin.

Kaksi voimakasta persoonaa

Mathias Laitinen ei ole itse nähnyt susia, vaikka niitä aivan kotinurkilla liikkuukin.

Viimeisimmät jälkihavainnot on Laitisen tietojen mukaan tehty noin kilometrin päässä hänen pihastaan.

– En minä niistä kovin huolissani ole. Talvisin lampaat ovat sitä paitsi suurimman osan ajasta sisällä, mutta kesän laidunaika on toki haaste.

Laitiselle aasien vartijan luonne tuli iloisena yllätyksenä. Hän arvostaa niitä silti ennen kaikkea lemmikkeinä.

– Sirpa ja Pistaasi ovat hauskoja, keskenään hyvin erilaisia persoonia. Niillä on vahvat mielipiteet ja korkea omanarvontunto, mutta ne ovat silti kilttejä ja erittäin ihmisystävällisiä.

Mathias Laitisen aasit Sirpa ja Pistaasi lammasaitauksessa Laitisen pihalla. Tammikuun matalalta paistava aurinko värjää aasien karvan kullankeltaiseksi.
Aasit ja lampaat ovat talvisin vain ajoittain ulkona. Laitisen aasit pääsevät kesäisin lampaiden kanssa samoille laitumille vain loppukaudesta, jotta ne eivät syö liikaa. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Poliisi on antanut viime syksynä yhden lopetuspäätöksen ja kolme karkotuspäätöstä Länsi-Uudellamaalla liikkuneista susista. Kirkkonummella liikkunut susi jäi kuitenkin kaatamatta.

Tällä hetkellä alueella on voimassa kaksi poliisin tekemää suden karkotuspäätöstä Siuntion alueella.

Suden aiheuttamasta akuutista vaaratilanteesta voi soittaa yleiseen hätänumeroon.

Hoidetulla piha-alueella tai asuin- ja tuotantorakennusten lähellä havaituista suden jäljistä voi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilöille.