Kun liikenneonnettomuus tai tulipalo tapahtuu harvaan asutulla alueella, ensimmäisenä paikalle ehtii usein vapaaehtoinen palokunta.
Kullaan VPK:n hälytysosastolla Ulvilassa on hälytyksiä lähes viikoittain, sanoo pitkään toiminnassa mukana ollut Sakari Aalto. Hän kuuluu hälytysosaston lisäksi ensivasteyksikköön, jolla on hälytyksiä huomattavasti vähemmän.
Ensivasteyksikkö pystyy antamaan pidemmälle vietyä ensiapua kuin pelastusyksikkö sekä käyttämään apuvälineitä ja lääkkeitä potilaan tutkimiseen ja hoitamiseen.
– Kullaan VPK:n ensivasteyksikkö lähtee liikkeelle noin kymmenen kertaa vuodessa, Aalto laskee.
Hän pitää ensivasteyksikön käyttöä alimitoitettuna. Harvat lähdöt johtuvat siitä, että ensivasteyksikkö hälytetään vain niihin tilanteisiin, jotka ovat ensihoitopalvelun johtamia eli käytännössä esimerkiksi sairauskohtauksia.
Pelastuspalvelun johtamiin tilanteisiin ensivasteyksikköä ei automaattisesti hälytetä. Niitä ovat esimerkiksi tulipalot ja liikenneonnettomuudet.
Aloite hälytysohjeen muuttamisesta
Sakari Aalto on yrittänyt muuttaa tilannetta jo yli kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa ensivaste kannattaisi hälyttää myös pelastustoimen tehtäviin, ja hälytysohjetta olisi syytä muuttaa. Aalto teki asiasta aloitteen Satakunnan hyvinvointialueelle.
Aloitteen mukaan ensivasteyksiköillä olisi mahdollisuus arvioida hoidon tarvetta ja antaa ensihoitoa selkeästi monipuolisemmin kuin tehtävään hälytetyllä pelastusyksiköllä.
Hälytysohjeen muuttaminen parantaisi lisäksi pelastusyksikön toimintakykyä. Se voisi keskittyä varsinaiseen pelastustoimintaan samalla, kun ensivasteyksikkö auttaisi onnettomuuteen joutuneita.
Vapaapalokuntien ensivaste voi kulkea sammutusautoilla tai varta vasten hankituilla pienemmillä autoilla, kuten esimerkiksi Kullaalla. Aallon mukaan sammutusautojen ensivastekalusto ja osaaminen on yleensä heikompaa kuin erillisellä ensivasteryhmällä.
Ongelmana on myös kahden eri kaistan tilannejohto.
– Jos olen sammutustoimen tehtävällä ja päivystävän palomestarin ohjeistuksessa, minulla ei ole samoja valtuuksia potilaan hoitamiseen kuin ensivastetehtävällä, Aalto kuvaa.
Satakunnan kaltainen tilanne ensivasteen käytössä on monessa muussakin maakunnassa, mutta valtakunnallinen hälytysohje jättää paikallista harkinnanvaraa.
– Kirjavuutta ja paikallista vaihtelua on jonkin verran, kertoo järjestöpäällikkö Aleksi Peurala Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta.
Peurala pitää Aallon ehdotusta hyvänä, koska se varmistaisi mahdollisimman tehokkaan avun potilaalle.
Johtoporras ei lämpene vanhalle virrelle
Hälytys- ja avunantopalvelujen vastuualuejohtaja Jyri Leppäkoski Satakunnan hyvinvointialueelta tuntee Sakari Aallon näkemyksen vuosien ajalta. Hän ei ole samoilla linjoilla.
Aallon aloitteeseen antamassaan vastineessa Leppäkoski ihmettelee, miten hälytysohjeen muuttaminen parantaisi pelastusyksikön toimintakykyä. Vastineen mukaan tilannepaikoilta ei ole saatu väitettä vahvistavaa palautetta.
– Myöskään ensihoitopalveluiden kenttäjohdosta ei ole annettu negatiivista palautetta, vastineessa todetaan.
Myös ensihoidon ja päivystyksen esimies Vesa Lund Satakunnan hyvinvointialueelta tuntee Aallon näkemyksen jo vuosien takaa. Lund peräänkuuluttaa resurssien järkevää käyttöä ja sanoo, ettei ensivasteyksikölle ole pelastustoimen tehtävissä Aallon kuvaamaa tarvetta.
– Esimerkiksi byrokraattiset toimivaltakysymykset ovat aika kaukaa haettuja, Lund sanoo.