Ensivaste ei saa jatkossa keikalle mukaan lisähappea eikä Epipeniä – hyvinvointialueen leikkaukset jatkuvat Pirkanmaalla

Ensivasteen lääkehoito on ylilääkärin mukaan jäänne menneisyydestä. Päätös ei kuitenkaan ollut helppo ja reuna-alueiden asukkaiden huoli on ymmärrettävää.

Pirkanmaalla ensivaste on hälytetty paikalle noin 800 kertaa vuodessa. Nyt käytöstä poistuvia lääkkeitä taasen käytettiin noin 35 kertaa. Videolla haastattelussa ensihoidon ylilääkäri, toimialuejohtaja Sanna Hoppu. Video: Antti Eintola / Yle
  • Katri Tapola

Pirkanmaan hyvinvointialue luopuu ensivasteen lääkkeistä, esimerkiksi lääkehapesta, Epipen-lääkekynästä ja hengitettävästä kipulääkkeestä.

Ensivaste on osa ensihoitoa. Useimmin varsinkin Pirkanmaan haja-asutusalueella sitä tarjoaa paikallinen VPK.

Se, minkä verran ensivasteyksiköillä on lääkkeitä mukanaan, vaihtelee eri puolilla Suomea.

Ensihoitopalvelun järjestäjinä toimivat hyvinvointialueet, jotka lain mukaan määrittävät, miten niiden alueella ensivastetta toteutetaan ja kenen toimesta.

Lääkkeiden osalta on alueittain vaihtelevuutta, koska tarpeet ovat erilaiset eri alueilla.

– Tähän päädyttiin perusteellisen arvioinnin ja resurssien kohdentamisen seurauksena, perustelee ensihoidon ylilääkäri, toimialuejohtaja Sanna Hoppu.

Muutos tulee voimaan helmikuun aikana.

Hopun mukaan tästä ei pidä olla huolissaan, sillä muutoksella on vähäinen vaikutus potilaan hoitoon.

On kuitenkin ymmärrettävää ja Hopun mielestä myös hyvä, että asia herättää keskustelua ensihoidon ammattilaisten ja ensivastetoimintaa suorittavien keskuudessa.

Hoppu korostaa, että ensivaste hälytetään kuten ennenkin. Ensivasteen antama hoito on potilaan kannalta entistä vaikuttavampaa, kun koulutus keskitetään niihin asioihin, joilla vaikuttavuutta saadaan.

– Hengitystien aukipitäminen, elottoman potilaan tunnistaminen ja laadukas peruselvytys, varhainen defibrillaatio, suuren verenvuodon tyrehdyttäminen, potilaan lämpötaloudesta huolehtiminen ja loukkaantuneen potilaan käsittely, hän listaa.

Nainen istumassa ambulanssin ovensuussa.
”Jokainen alan toimija tietää varmasti yksittäisiä potilaita, jotka ovat hyötyneet ensivasteen antamasta lääkehoidostakin. On mahdollista, että jopa yksittäinen henki on pelastettu”, Sanna Hoppu sanoo. Kuva: Antti Eintola / Yle

Hoppu kertoo päätöksen olleen kuitenkin raskas. Pohdintaan vaikuttivat Pirhan säästötavoitteet ja potilaan saama hyöty.

Lääkkeiden käsittely ja logistiikka vaatisivat lisäresursseja, joita ei ole mahdollista toteuttaa nykyisissä taloudellisissa puitteissa, Hoppu lisää.

Kahden viime vuoden aikana toteutettujen yt-neuvotteluiden tuloksena ensihoitopalvelun päivätyössä olleita henkilöitä on vähennetty.

Toinen tärkeä periaate on, että lääkäri päättää aina potilaan hoidosta. Tätä ohjetta päivitetään nyt lääkehoitojen osalta, Hoppu muistuttaa.

– Tämä ei ole poliittinen tai mielipidekysymys. Potilas ei voi myöskään vaatia itselleen hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltu.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensiapupakkaus.
Ensivasteen käytössä olevien lääkkeiden osalta on alueittain vaihtelevuutta. Kuvituskuva. Kuva: Antro Valo / Yle

Ensivasteen lääkehoito on jäänne menneisyydestä

Viime vuosien aikana on Hopun mukaan Pirkanmaalla tapahtunut merkittäviä parannuksia ensihoitopalvelujen toiminnassa.

Ensihoitoyksiköiden valmius on kehittynyt huomattavasti muun muassa varallaolokäytännön poistamisen, hoitotason yksiköiden käyttöönoton ja yksiköiden 24/7-valmiuden myötä.

Lisäksi turvallisen lääkehoidon ohjeet ohjaavat siihen, että lääkehoitoa annetaan vain terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.

– Ensivastetoimintaa antaa isosti myös muut kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Maallikoiden kouluttaminen turvallisen lääkehoidon antajiksi ja tämän osaamisen varmistaminen vaatisi vielä nykyistä enemmän resursseja.

Lähes jokaisessa Pirkanmaan kunnassa on valmiudessa oleva ensihoitoyksikkö

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tekemän analyysin perusteella Pirkanmaalla ensivaste saapuu potilaan luo keskimäärin noin minuutin ensihoitoyksikön jälkeen.

Noin kolmanneksella tehtävistä ensivaste kohtaa potilaan ennen ensihoitoyksikköä.

– Keskimääräinen kohtaamisaika on kuusi minuuttia ennen ensihoitoa.

Nykyisin jokaisessa kunnassa, Juupajokea lukuun ottamatta, onkin ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Videolla Sanna Hoppu perustelee, miksi säästöpäätöksiä on tehty.

Video: Antti Eintola / Yle

Ensivasteyksikön hälyttäminen on nykyään tarkkaan harkittua, ensihoidon ylilääkäri, toimialuejohtaja Sanna Hoppu sanoo. Taustalla on hätäkeskuslaitoksen tehtävänkäsittelyohjeen muutokset.

– Ensivaste hälytetään tilanteissa, joissa sen arvioidaan saavuttavan potilaan nopeammin kuin ensihoitoyksikkö tai jos kenttäjohtaja arvioi, että kohteessa tarvitaan lisäresursseja.

Pirkanmaalla ensivaste hälytetään noin 800 kertaa vuodessa. Kaikkiaan ensihoitopalvelulla on noin 70 000 tehtävää vuodessa.

Juttua varten on haastateltu myös lääkintäneuvos Lasse Ilkkaa sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Muokattu 24.1.2025 kello 17.45. Ensivaste selitettynä -faktalaatikkoon tarkennettu ensivasteen määritelmää.