Syntyvyys laski vuonna 2024 kolmatta vuotta peräkkäin ja on jälleen tilastointihistorian matalin, kertoo Tilastokeskus.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 43 711 lasta. Vaikka luku on reilut 300 lasta enemmän kuin vuonna 2023, syntyvyys silti laski kokonaishedelmällisyysluvun mukaan.
Korkeinta syntyvyys oli jälleen koko maassa Keski-Pohjanmaalla, ja toiseksi suurinta Pohjanmaalla. Matalinta syntyvyys oli Kymenlaaksossa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.
Vuoden 2024 ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, kun vuonna 2023 se oli 1,26. Syntyvyyden lasku kuitenkin vaikuttaa tasaantuneen, arvioi yliaktuaari Joni Rantakari tiedotteessa.
Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla.
Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Lisää: Kokkola on yhä synnytysten pääkaupunki pohjalaismaakunnissa
| Maakunta | Hedelmällisyysluku 2024 |
| Keski-Pohjanmaa | 1,72 |
| Pohjanmaa | 1,48 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1,47 |
| Etelä-Pohjanmaa | 1,44 |
| Satakunta | 1,32 |
| Ahvenanmaa | 1,29 |
| Lappi | 1,27 |
| Kanta-Häme | 1,25 |
| Keski-Suomi | 1,24 |
| Uusimaa | 1,23 |
| Pohjois-Savo | 1,23 |
| Päijät-Häme | 1,22 |
| Kainuu | 1,22 |
| Pirkanmaa | 1,20 |
| Varsinais-Suomi | 1,20 |
| Etelä-Savo | 1,16 |
| Etelä-Karjala | 1,14 |
| Pohjois-Karjala | 1,11 |
| Kymenlaakso | 1,06 |
Maahanmuutto väheni
Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna reilulla 33 000 ihmisellä. Väkiluku oli joulukuun lopussa noin 5,64 miljoonaa. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta.
Suomeen ulkomailta muuttaneiden määrä laski reilulla kymmenellätuhannella edellisvuodesta. Vuonna 2024 Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 63 049 henkilöä, mikä oli laskusta huolimatta tilastointihistorian toiseksi suurin määrä.
Suurin maahan muuttaneiden ryhmä oli ukrainalaiset. Eniten kasvua muutoissa oli Nepalista ja Pakistanista Suomeen, kun taas muutot Venäjältä ja Virosta vähenivät.