Kangasalan uimahalli vajoaa, toimitusjohtaja ei yllättynyt

Naapurityömaan tärinät näkyvät uimahalli Kuohun seinissä halkeamina ja mittauksissa peräti kuuden sentin painumana. Kantavat rakenteet eivät ole vaurioituneet.

Rakennustyömaa sijaitsee aivan Kangasalan uimahallin naapurissa. Rakennustöiden aikana hallin seiniin on ilmestynyt useita näkyviä halkeamia. Video: Marko Melto / Yle
  • Anna Sirén

Kangasalan uimahalli Kuohun ulkorappauksessa kulkee pitkä halkeama. Aulassa pääoven karmin ja seinän välissä repsottaa railo, kassatiskin takana kulma irvistää.

Uimahalli vajoaa. Rakennus on pahimmassa kohdassa kuusi senttiä alempana kuin pitäisi.

Vajoamisen syynä ovat hallin naapurissa olevan Timanttikorttelin rakennustyöt. Työmaan aita kulkee vain muutaman metrin päässä uimahallin toimistosiivestä, johon pahin painumakin on ilmestynyt.

Kangasalan uimahallin vajoamisesta johtuvia vaurioita.
Aulan asiakas-wc:n yläpuolella näkyy iso halkeama. Vaurioita erottuu myös muilla seinillä ja lattiassa, ja lisäksi sisäkattolevyt ja ovenkarmit ovat liikkuneet. Kuva: Marko Melto / Yle

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kangasalan Sanomat.

Toimitusjohtaja: Rakennus on turvallinen

Uimahallin vajoaminen ei tullut hallin toimitusjohtajalle yllätyksenä.

Muitakin kuin melu- ja viihtyvyyshaittoja oli osattu ennakoida. Aamulehden mukaan Kuohun kuntouintialtaassa havaittiin jo muutama vuosi sitten kallistuma.

Painumamittauksia tehtiin jo ennen naapurin rakennustöiden alkua, kertoo Kangasalan uimahallin toimitusjohtaja Reija Kolehmainen. Hän vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

Kangasalan uimahallin vajoamisesta johtuvia vaurioita.
Työmaan tärinöiden jäljet näkyvät myös hallin ulkoseinässä. Kuva: Marko Melto / Yle

Kolehmaisen mukaan mittaukset jatkuvat koko rakennusajan.

Tärkeimmän kysymyksen suhteen tulokset ovat toistaiseksi olleet huojentavia: Kuohun kantavissa rakenteissa ei ole todettu vaurioita.

– Tilannetta seurataan aktiivisesti. Rakennus on turvallinen, Kolehmainen sanoo.

Vesijumppaa uimahallissa.
Vuonna 2009 avattu Kuohu on suosittu uimahalli, jossa käy vuosittain 200 000 uimaria. Arkistokuva vuodelta 2017. Kuva: Marko Melto / Yle

Rakennuttaja: Vauriot valitettavia, mutta eivät poikkeuksellisia

Timanttikorttelin rakentaa Pohjola-rakennus. Tilaajina hankkeessa ovat Kiinteistö oy Kangasalan Timantti ja Kangasalan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Taloherttua.

Rakennustehtävien tuottamisesta vastaa Herttuan Kiinteistöpalvelu. Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Stortz kertoi sähköpostitse Ylelle, että uuden hankkeen suunnittelussa otetaan aina hankkeen lähialueella olemassa oleva rakennuskanta ja ympäristö huomioon.

– Näin tehtiin myös nyt. Kaikenlaista voi silti hankkeissa sattua.

Stortzin mukaan uimahallissa nyt ilmenneet vauriot ovat valitettavia, mutta eivät poikkeuksellisia.

Kangasalan uimahallin viereen rakentuva Timanttikortteli.
Työmaa-alue kuvassa oikealla, halli vasemmalla. Kuva: Marko Melto / Yle

Torin muodomuutos

Kangasalan keskusta on kehittynyt vauhdikkaasti. Uimahalli Kuohu valmistui vuonna 2009, sen vieressä kohoava hotelli kymmenen vuotta myöhemmin.

Torin hallitsevin maamerkki on vuonna 2014 valmistunut, arkkitehtuurin Finlandia-palkintoehdokkaanakin ollut Kangasala-talo. Nyt torialueen laidalle kaavaillaan myös näyttävää liikekeskusta.

Kangasalan uimahallin viereen rakentuva Timanttikortteli.
Timanttikortteli sijoittuu keskeiselle paikalle uimakeskus Kuohun ja Kangasalan torin väliin. Rakennushankkeen kokonaispinta-ala on lähes 16 000 neliömetriä. Kuva: Marko Melto / Yle

Uuden korttelin pitäisi olla valmis kesällä 2026. Vasta silloin selviää, mitä kaikkea uimahallissa pitää korjata ja kuka työn maksaa.

Reija Kolehmainen kertoo, että pieniä korjaustöitä voidaan tehdä tarpeen mukaan jo tätä aiemmin.

Stortz tai Kolehmainen eivät ottaneet kantaa korjaustöiden hintaan.

– Vastuu- ja kustannuskysymyksistä käydään eri osapuolien välillä keskustelua aktiivisessa ja hyvässä hengessä, Stefan Stortz kirjoittaa.

Lopullisten korjausten vuoro on vasta silloin, kun painumista ei enää tapahdu. Silloin muun muassa tiivistetään rakoja ja eristeitä, tuetaan seiniä, injektoidaan halkeamia, asennetaan alakattolevyjä uudestaan ja maalataan.

Rakennuksen perustuksiin tullaan tuskin kuitenkaan kajoamaan, Kolehmainen arvioi.

– Perustusten vahvistaminen ei todennäköisesti olisi järkevää, sillä vahvistamistoimenpiteet itsessään aiheuttaisivat maaperän häiriintymistä.