Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin esittämät uudet pakotteet tai öljyn hinnan laskeminen eivät taivuta Venäjää myönnytyksiin Ukrainan sodan suhteen.
Näin arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat Ulkopoliittisesta instituutista ja Suomen Pankista.
Trump esitti eilen torstaina Davosin talousfoorumissa, että Venäjä pitäisi painostaa rauhanneuvotteluihin laskemalla öljyn hintaa.
Trumpin mukaan Venäjä kykenee rahoittamaan sotaansa, koska öljyn hinta on niin korkealla. Trump on naljaillut Venäjän presidentti Vladimir Putinille Venäjän talouden heikosta tolasta ja uhannut Venäjää uusilla ”pakotteilla, veroilla ja tulleilla”.
Perjantaina Trump kritisoi kuitenkin myös Ukrainaa. Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa, ettei Volodymyr Zelenskyi ole ”mikään enkeli”. Trumpin mukaan Ukrainan ei olisi kannattanut taistella Venäjää vastaan, vaan maiden olisi ”pitänyt tehdä diili” ennen sodan alkua.
Trump laittaa siis painetta sodan molemmille osapuolille – olkoonkin että kyseessä on yksinomaan Venäjän hyökkäyssota.
Jos neuvottelut alkavat, on syynä Trump, eivät tämän uhkaukset
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että Trumpilla voi olla mahdollisuus saada rauhanneuvottelut käyntiin. Tämä ei vain johdu pakoteuhkailuista.
– Syynä on se, että Putin aistii Trumpissa mahdollisuuden saavuttaa tärkeimpiä tavoitteitaan sodan suhteen, Lassila sanoo.
Lassilan mukaan Venäjällä ei tällä hetkellä ole syytä taipua Ukrainan vaatimuksiin rauhanneuvotteluissa. Lassilan mukaan Putin näkee Venäjän talouden kestävän ja rintamatilanteen suosivan sitä.
Jos Trump haluaa todella pelotella Venäjää, pitäisi pakotteiden sijaan puhua sotilaallisen tuen merkittävästä lisäämisestä, Lassila sanoo.
Suomen Pankin Venäjää seuraava vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo, ettei mikään yksittäinen talouspakote muuta Venäjän johdon sitoutumista Ukrainan sotaan.
Edes öljyn hinnan merkittävä lasku tuskin näkyisi Venäjän sotainnossa.
– Toki sillä olisi merkittävä vaikutus, jos Venäjän öljytynnyrin hinta vaikka puolittuisi, Solanko sanoo.
Solangon mukaan Ukrainan sota on kuitenkin myös Venäjän talouspolitiikan tärkein prioriteetti, ja siihen ollaan valmiita ohjaamaan lisää rahaa - keinolla millä hyvänsä.
Miksi öljykauppias laskisi hintoja?
On lisäksi aivan auki, olisiko Trumpin öljysuunnitelma edes toteuttamiskelpoinen. Trump sanoi Davosin-puheenvuorossaan aikovansa pyytää Saudi-Arabiaa ja muita OPEC-öljyntuottajamaita laskemaan öljyn hintaa.
Ensinnäkin öljyn hinnan madaltaminen osuisi Solangon mukaan myös yhdysvaltalaisiin öljyntuottajiin, joiden tuotantokustannukset ovat paljon korkeammat kuin Saudi-Arabiassa. Vielä pahemmin seuraukset tuntuisivat Lähi-idässä.
– Saudi-Arabialle öljyn vienti on vielä paljon oleellisempaa kuin Venäjälle. Jos öljytynnyrin hinta laskisi vaikkapa 40 dollariin, se olisi saudeille katastrofi, Solanko sanoo.
Jotta saudit olisivat valmiita laskemaan hintoja, pitäisi Solangon mukaan Yhdysvaltain tarjota jotakin todella merkittävää vastalahjaa. Ilman tätä Saudi-Arabia haluaa pitää öljyn hinnan vakaasti nykyisessä, noin 75 dollarin tynnyrihinnassa.
Ukrainan sodan alettua länsimaat olisivat voineet iskeä Venäjän öljytuotantoon rankoilla pakotteilla ja rampauttaa maan öljykauppaa. Näin ei kuitenkaan tehty, koska energian hintojen kopelointi johtaa helposti sisäpoliittisiin seurauksiin. Länsimaat tyytyivät vähentämään öljyn ostamista Venäjältä.
– Meillä ei ole ollut mitään toimia, joiden tavoite olisi ollut supistaa Venäjän öljynvientiä. On haluttu, että maailmanmarkkinoille tulee ihan saman verran öljyä kuin ennen sotaa, Solanko sanoo.
Poliitikot eivät ole uskaltaneet koskea öljyyn
Tilastotiedot Venäjän öljyn ja maakaasun myynnistä kertovat, että sen saamat tulot ovat pysyneet koko sodan ajan suurina. Erityisesti Kiina ja Intia ovat lisänneet öljyostojaan Venäjältä länsimaiden vähennettyä niitä, ilmenee Russia Fossil Tracker -sivustolta.
Venäläistä fossiilienergiaa on edelleen tullut EU:hun, muun muassa Unkariin, Slovakiaan ja Ranskaan. Ukrainakin salli Venäjän maakaasutoimitukset alueensa läpi viime vuoden loppuun asti.
Jos Venäjän öljykauppaa oltaisiin rajoitettu, olisi öljyn maailmanmarkkinahinta noussut ja tehnyt arjesta kalliimpaa myös länsimaissa. Tämä olisi ollut valtaapitäville poliitikoille todella suuri haaste, varsinkin kun sitkeä inflaatio vaivasi jo valmiiksi suurta osaa länsimaista.
Tämän sijaan länsiliittolaiset päättivät pakottaa Venäjää myymään öljyä alennuksella, eli ne asettivat venäläisöljylle hintakaton. Vastatoimeksi tälle Venäjä perusti niin kutsutun ”varjolaivaston”, joka myy venäläisöljyä välikäsien kautta hintakaton ohi.
Länsiliittolaiset asettivat varjolaivastolle pakotteita, mutta tammikuun alkupuolella niitä laajennettiin tuntuvasti.
Uudet pakotteet tulevat voimaan vasta helmikuun puolessavälissä, mutta niiden tehon voi nähdä jo nyt, Suomen Pankin Solanko sanoo.
– Venäjän Itämeren merkittävimmän sataman, Laukaansuun laivaliikenne on vähentynyt huomattavasti pakotteiden ilmoittamisen jälkeen, Solanko sanoo.
Solangon mukaan moni intialainen satama ilmoitti pakotetiedon jälkeen, ettei varjolaivaston tankkereiden kanssa tehdä enää kauppaa. Solanko arvioi, että pakotteet tulevat lähikuukausina vaikeuttamaan merkittävästi Venäjän öljynvientiä.
Solanko kuitenkin toistaa, ettei usko Kremlin välittävän talousongelmista tarpeeksi, jotta vastoinkäymiset näkyisivät välittömästi Ukrainan taistelukentillä.