Diabetesrekisterin mukaan Suomessa on noin sata alaikäistä, jolla on tyypin 2 diabetes.
Kymmenet heistä saavat saavat sairautensa hoitoon Kela-korvattua lääkehoitoa, arvioi Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta.
Tauti on Suomessa siis edelleen harvinainen, mutta lisääntymässä, kertoo asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta.
Lasten ja nuorten tyypin 2 diabetes liittyy lähes aina voimakkaaseen ylipainoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 2–16-vuotiaista pojista 26 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia on ylipainoisia. Tilasto on vuodelta 2023.
– Tyypin 2 diabetes lapsilla ja nuorilla on ikävä kyllä lisääntyvä ongelma, joka liittyy ennen kaikkea vähäisempään liikkumiseen verrattuna aiempiin ikäpolviin ja ylipainoon.
Kaikki ylipainoiset eivät sairastu tyypin 2 diabetekseen. Liikunta on olennaista erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Diabeteslääkäri kertoo, miten liikkumattomuus vaikuttaa tyypin 2 tautimekanismiin:
Pimiän mukaan havahtuminen yhä nuorempien sairastumiseen on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.
– Aiemmin tyypin 2 diabetekseen sairastuttiin todennäköisimmin eläkeiässä, mahdollisesti keski-iässä tai noin 40-vuotiaana. Nyt meillä on nuoria aikuisia ja jopa lapsia, joilla puhkeaa tyypin 2 diabetes.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetestapaukset ovat lisääntyneet 15–39-vuotiailla aikavälillä 2000–2020.
Lasten sairastuminen on asiantuntijan mukaan huolestuttava ilmiö.
– Se on vaarasignaali. Jos lapset ja nuoret alkavat sairastua tyypin 2 diabetekseen, se lupaa meidän ylipainoiselle, ei-liikkuvalle kansalle valtavan huonoa eläkeikää, sanoo Pimiä.
Tauti voi olla oireeton
Tauti voi olla lapsella oireinen tai oireeton. Oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin tyypin 1 diabeteksen alkuvaiheessa.
– Janottaa kovasti ja täytyy juosta vessassa, kun virtsamäärä lisääntyy. Voi olla poikkeavaa väsymystä ja ennen kaikkea ruokailun jälkeistä väsymystä. Tauti voi olla myös hyvin vähäoireinen, tai oireita ei havaitse, kuvailee Pimiä.
Ensisijaisesti lasten ja nuorten hoito on elintapahoitoa, jossa on mukana koko perhe. Tavoitteena on ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen ja painonpudotus.
Vaikeimmissa tapauksissa elintapahoito ei yksin riitä. Lääkehoito on lisääntynyt 10 vuoden aikana.
Lasten hoidossa käytössä on tablettimuotoinen metformiini. Mikäli muista lääkkeistä tai elintapamuutoksista ei ole apua, voidaan yli 10-vuotiaille lapsille määrätä suolistohormonivalmistetta.
Nuorella iällä puhjennut tyypin 2 diabetes vaatii Elina Pimiän mukaan elinikäistä elintapahoitoa. Liikunnalla on painonhallinnan lisäksi iso merkitys. Se vaikuttaa insuliiniresistenssiin, eli se parantaa elimistön huonoa kykyä käyttää omaa insuliinia, painottaa Pimiä.
– Jos herpaannutaan ja paino lähtee nousemaan uudestaan, tilanne saattaa palata.
Voimakkaasti perinnöllinen tauti
Lasten ja nuorten tyypin 2 diabetes on voimakkaasti perinnöllinen. On viitteitä siitä, että kyseessä voi olla on eri sairaus kuin aikuisemmalla iällä puhkeava tyypin 2 diabetes. Asiassa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.
Aikuisilla tyypin 2 diabetes syntyy hitaampana prosessina. Alussa vyötärönympärys lähtee kasvamaan, elimistön kolesterolipitoisuudet ovat korkeat, verenpaineet nousevat pikkuhiljaa ja verensokerit nousevat. Diabetes on silloin jäävuoren huippu.
– Nuoremman henkilön tyypin 2 diabeteksessa tilanne muotoutuu ryminällä. Toki näillä samoilla lapsilla ja nuorilla voi olla verenpaineongelmia, ja usein heillä on huonot kolesterolit ja niin edelleen, mutta kyseessä on paljon kiivaampi ja kiihtyneempi prosessi, kuvailee Pimiä.
Tyypin 2 diabetekseen lapsilla ja nuorilla liittyy samoja riskejä ja lisäsairauksia kuin aikuisilla. Erona vanhemmalla iällä sairastuneisiin on se, että nuorella iällä saatu diabetes voi tuoda lisäsairauksia jo nuorella iällä.
– Keskeinen riski kansanterveydellisesti on ennen kaikkea valtimokomplikaatiot. Valtimotaudin kehittyminen vie parikymmentä vuotta. Jos tyypin 2 diabetes on puhjennut vaikka kymmenvuotiaana, niin silloinhan ollaan tosi nuoria.
Diabetes ei ole ainoa sairaus, johon liikkumattomuus ja ylipaino liittyvät. Ylipaino lisää diabetesriskin lisäksi riskiä sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin.
– Osalla tulee diabetes, ja joillakin tulee varhainen sepelvaltimotauti ilman sitä diabetestakin. Sydän- ja valtimotautisairastuvuus on lisäsairausaalto, joka meitä uhkaa, sanoo Pimiä.