Suomen hyvinvointialueiden johtajia vuoden sisällä piinannut luottamuspula koskettaa myös Kymenlaaksoa.
Kesällä 2022 hyvinvointialuejohtajaksi valittua Harri Hagmania kohtaan on jätetty vajaan kolmen vuoden aikana kaksi eri epäluottamuksen osoitusta.
Ensimmäinen niistä tuli puoli vuotta sen jälkeen, kun Hagman oli aloittanut tehtävässään, toinen pari viikkoa sitten.
Yle selvitti mitä epäluottamusten taustalla on.
Vakava huolenilmaus
Kymenlaakson hyvinvointialueen viisi toimialajohtajaa allekirjoitti vakavan huolenilmauksen Harri Hagmanin johtamiskyvyistä maaliskuussa 2023.
Ylen näkemässä huolenilmauksessa on viisi sivua ja 14 eri kohtaa. Huolenilmauksen keskeinen viesti on, että luottamusta Hagmanin johtamiskykyyn ei ole syntynyt.
Toimialajohtajista osa on edelleen Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluksessa. He korostavat Ylelle tekstiviesteissään, että asia on käsitelty sisäisesti ja tilanne on sittemmin korjaantunut. Allekirjoittaneista yksi ei halua kommentoida asiaa, koska hän on irtisanoutunut Kymenlaakson hyvinvointialueelta.
Mäntymaa: ”Ei puukkoa selkään”
Yksi huolenilmauksen allekirjoittajista on hyvinvointialueen entinen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
Hän sanoo Ylelle, että ei huomannut asioiden korjaantuvan merkittävästi sen jälkeen, kun huolenilmaus oli jätetty hyvinvointialueen poliittiselle johdolle eli aluehallitukselle ja aluevaltuuston puheenjohtajistolle.
Huolenilmauksen jälkeen Mäntymaan työura johtajaylilääkärinä jatkui noin puolentoista vuoden ajan syksyn 2024 eläköitymiseen saakka.
Mäntymaa korostaa, että ylimmän virkajohdon huolenilmaus ei ollut mikään äkillinen päähänpisto.
– Keskustelin henkilökohtaisesti sekä aluehallituksen puheenjohtajan Nina Braskin (sd.) kanssa ja hyvinvointialuejohtaja Harri Hagmanin kanssa johtamisen ongelmista jo ennen huolenilmaisua. Se ei ollut mikään puukko selkään -tyyppinen ratkaisu.
Turbulenssia
Aluehallituksen puheenjohtaja Nina Braskin mukaan huolenilmauksessa esitetyt asiat on hyvinvointialueella käsitelty. Hän ei halua julkisuudessa käydä keskustelua Hagmanin luottamuksesta.
Brask kertoo kuitenkin käyvänsä Hagmanin kanssa säännöllisesti kehityskeskusteluja, jotka perustuvat muun muassa henkilöstöltä saatuun kirjalliseen palautteeseen.
Yleisellä tasolla hän muistuttaa suuresta muutoksesta, joka hyvinvointialueilla on tapahtunut koko maassa. Vuoden sisällä neljä eri hyvinvointialueen johtajaa on jättänyt tehtävänsä.
– Kun organisaatiossa johtaja ja toimintatavat vaihtuvat, se aiheuttaa turbulenssia, koska toimintatavat voivat olla hyvin erilaiset aiempaan verrattuna. Hallinnollinen muutos hyvinvointialueilla on ollut valtava, Brask tiivistää.
Soraääniä päättäjien riveissä
Epäluottamuslauseen Harri Hagmanista aluehallitukselle tammikuun alussa esittänyt Miia Witting (kok.) sanoo, että soraääniä Hagmanin johtamisesta olisi hänelle kantautunut muiltakin valtuutetuilta.
Ylen päättäjiltä saamien tietojen mukaan valtuutettujen välillä on käyty epävirallisia keskusteluja, joissa Hagmanin johtamisesta on purnattu.
Lisäksi jotkut päättäjistä ovat Ylen tietojen mukaan olleet pahoillaan siitä, että johtajan valinnassa haluttiin edellinen johtaja Annikki Niiranen pois ja joku muu tilalle.
Niiranen toimi Kymenlaakson hyvinvointialuetta edeltäneen Kymsoten toimitusjohtajana.
Ei jatkotoimia
Miia Wittingin mukaan epäluottamuslause on nyt hänen osaltaan ohi. Kymenlaakson aluehallitus päätti, että jatkotoimille ei ole aihetta.
Hyvinvointialuejohtajan luottamuksen selvittäminen vaatisi, että epäluottamusta esittäisi joko aluehallitus tai neljäsosa valtuutetuista.
Wittingillä on selkeä näkemys siitä mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua, vaikka hän ei itse lähde ehdokkaaksi huhtikuun aluevaaleissa.
– Olen pettynyt Harri Hagmanin johtamiseen. Olen sitä mieltä, että tarvitsemme uuden johtajan hyvinvointialueelle.
Molemmista epäluottamuksen osoituksista kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.