Keskellä tammikuun pakkasjaksoa Pitkälän lapsiperheen koti Kemissä alkoi kylmetä. Maalämpöpumppu oli tiltannut, vuokralla talossa oleva yksinhuoltajaäiti Pauliina Pitkälä ei voinut tehdä sille mitään ja korjaamisessa ilmoitettiin kestävän toista viikkoa.
Tilannetta mutkisti se, että talon omistajat asuvat ulkomailla, vuokrausta hoiti välitysfirma, Pitkälän tilipäiväkin oli vasta tulossa ja rahat olivat vähissä. Perhe oli vasta muuttanut Kemiin eikä tuntenut juuri ketään.
Kun talon lämpötila oli laskenut 14–15 asteeseen, pyysi Pitkälä epätoivoissaan apua Facebookin paikallisryhmässä. Olisikohan kellään lahjoittaa ylimääräisiä polttopuita, että saisi lämmitettyä talon leivinuunia?
Ja apua tuli. Neljän lapsen ja äidin pärjääminen vieraassa kaupungissa vailla turvaverkkoja herätti kemiläisten auttamishalun, ja Pitkälä sai enemmän puita kuin olisi ikinä arvannut.
– Niitä tuotiin jopa ovelle. Kävin asioilla ja kun palasin, oli oven edessä polttopuita, Pitkälä kertoo liikuttuneena.
Paleleminen omassa kodissa keskellä kylmintä talvea herätti Pitkälän ajattelemaan varautumista.
– Kyllä se pisti miettimään, ja varaan jatkossa enemmän puita. Jos ei takkaa tai leivinuunia ole niin miettisin onko joku lisälämmitin mahdollista hankkia, Pitkälä toteaa.
Viime aikoina suomalaisia on ahkerasti kehotettu varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin. Varautumiseen annettiin tarkempia ohjeita viimeksi marraskuussa, kun sisäministeriö julkisti ohjesivuston varautumisesta sodan kaltaisiin kriisitilanteisiin.
Tammikuussa puolestaan julkaistiin uusi turvallisuusstrategia.
Varautuminen verrattain hyvää Suomessa
Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Huoltovarmuuskeskus ovat laatineet 72 tuntia -verkkosivut, joissa opastetaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti miten jokaisessa kotitaloudessa tulisi varautua esimerkiksi sähkökatkoon.
Varautumisen asiantuntija Essi Kulju kertoo, että suomalaiset ovat SPEK:in tutkimusten mukaan kohtalaisen hyvin varautuneita. Myös kansainvälisissä vertailussa olemme monia muita Euroopan maita edellä.
– Viime vuosien runsas mediahuomio ei kuitenkaan ole saanut vielä kaikkia varautumaan, vaan vielä on parannettavaa. Erityisesti puhtaan veden ja vesikatkoihin varautumisen suhteen kansalaisilla on paljon puutteita.
Kulju arvioi, että suomalaiset ovat luonnostaan hyvin varautuneita kodin kylmenemiseen esimerkiksi lämpimillä vaatteilla ja petivaatteilla sääoloista johtuen.
– Kaikki eivät kuitenkaan vielä tiedä, miten sisällä pysytään mahdollisimman hyvin lämpiminä muillakin keinoilla.
Viisi vinkkiä, kun koti kylmenee häiriötilanteessa:
- Jos koti viilenee esimerkiksi sähkökatkon seurauksena, olisi tärkeää pyrkiä pitämään kodin lämpö mahdollisimman hyvin tallella. Kannattaa siis sulkea kaikki ovet, ikkunat ja muut mahdolliset raot.
- Helpointa on pitää yksi huone lämpimänä. Kannattaa valita se, jossa on tulisija, jos sellainen löytyy. Muussa tapauksessa huone asunnon keskeltä, jossa vähän ikkunoita ja ovia.
- Nukkumista varten kannattaa pitää lämpimänä vielä pienempi tila, esimerkiksi teltta olohuoneessa tai vilttimaja pöydän ympärillä.
- Syö hyvin ja lepää riittävästi.
- Varaa kaikille riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja.