Grafiikka paljastaa, kuinka valtava joukko poliitikoista on ”triplapäättäjiä”

Vaikka hyvinvointialueiden ja kuntien luottamushenkilöiden kaksoisroolit voivat olla riesa ja hidaste, lakien pitää turvata asukkaiden oikeudet osallistua päätöksentekoon.

Kuvassa taulukko, joka esittää kuntavaalien, aluevaalien ja eduskuntavaalien ehdokkaiden ja valittujen määriä erilaisten roolien mukaan. Kuvan taustalla on tummansininen kuva eduskuntasalista, joka korostaa taulukon tietoja.
Merkittävä osa poliitikoista on samanaikaisesti useissa poliittisissa tehtävissä. Ylen interaktiivinen grafiikka näyttää yksityiskohtia. Kuva: Joonas Haverinen / Yle. Valokuva: Jorma Vihtonen / Yle
  • Merja Niilola
  • Joonas Haverinen

Moni päättäjä istuu hallinnossa tupla-, jopa triplaistuimilla samanaikaisesti. Yllättävän usea on siis valittu päättäjäksi hyvinvointialueelle ja kuntapäättäjäksi, jotkut vielä kansanedustajaksikin.

Laki mahdollistaa kaksois- ja jopa kolmoisroolit, joista aiheutuu uudenlaisia esteellisyystilanteita. Myös vaalilla moneen paikkaan valitun ehtiminen ja jaksaminen voi mietityttää äänestäjää.

Esimerkiksi vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen 200:sta kansanedustajaksi valitusta peräti 111 eli yli puolet oli niin kutsuttuja triplapäättäjiä, eli poliitikkoja, jotka olivat samanaikaisesti kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen on tarkastellyt luottamushenkilöiden vaalikelpoisuutta, niin sanottua esteellisyyttä sekä sitä, vaatiiko lainsäädäntö rukkausta. Selvityksen teetti valtiovarainministeriö.

Jotta hallinto toimii, päätöksentekijöinä ei voi olla ihmisiä, joiden puolueettomuutta epäillään. Esteellisyyssäännöksillä halutaan turvata, ettei päättäjän puolueettomuuteen kohdistu epäilyksiä. Samaa tehtävää toteuttavat vaalikelpoisuussäännökset.

– Eturistiriitatilanteita vältetään jo ennakolta. Vaalikelpoisuusrajoituksilla turvataan hyvän hallinnon toteutumista. Esteellisyyssäännökset eivät riitä puolueettomuusvaatimuksen huomioimiseksi silloin, kun ongelma on rakenteellinen, Salminen pohtii.

Vaalikelpoisuus tarkoittaa sitä, voiko ihminen ylipäätään olla ehdolla ja voidaanko hänet valita tiettyyn tehtävään tai toimielimeen. Vaalikelpoisuuden rajoitukset on luotu puolueettoman päätöksenteon ja hyvän hallinnon turvaamiseksi.

Viime aluevaaleissa valituista laskettiin olevan istuvia kunnanvaltuutettuja jopa 77 prosenttia.

– Tällä hetkellä on mahdollista, että sama henkilö toimii kaikilla tasoilla, myös kansanedustajana. Tällainen tilanne ei käytännössä ole edes erityisen harvinainen vaan suhteellisen yleinen, Salminen laskee.

Kuvassa julkisoikeuden professori Janne Salminen hyvmyilee kameralle.
Professori Janne Salminen suhtautuu pidättyvästi kuntalaisten osallistumisoikeuksien kuten vaalikelpoisuuden rajoittamiseen Kuva: Esko Keski-Oja

Professori Salminen muistuttaa, että hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vasta heinäkuussa 2021. Vielä ei ole kertynyt kovin paljon kokemusta ongelmista.

Salminen suhtautuu varovasti ja pidättyvästi osallistumisoikeuksien, myös vaalikelpoisuuden rajoittamiseen. Asukkaiden oikeus osallistua kunnan ja hyvinvointialueen asioiden hoitoon tulee olla mahdollisimman laajaa.

– Jos päätöksenteon puolueettomuus ja riippumattomuus päällekkäisten tehtävien vuoksi uhkaa vaarantua, myös uusia, selkeästi rajattuja vaalikelpoisuusrajoituksia voidaan käsitykseni mukaan perustella.

Lakimuutoksia ja ohjeistuksia pohditaan nurkana takana odottavien kunta- ja aluevaalien jälkeen.

– Nykytilanteessa hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä olisi edellytyksiä rajoittaa vaalikelpoisuutta aluehallitukseen ja lautakuntiin silloin, jos henkilöllä on luottamustehtävä kunnanhallituksessa tai mahdollisesti myös kunnanvaltuustossa.

Katso myös, kuinka kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden puoluesihteerit suhtautuivat niin kutsuttuihin triplapäättäjiin heinäkuussa 2024:

Vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen puoluesihteerit kommentoivat sitä, pitäisikö useissa eri hallintoelimissä istumista rajoittaa (24.7.2024).