Lapin matkailu tuotti vuonna 2023 yli 290 miljoonan euron verotulot, ja matkailun kasvun myötä viime vuoden verotulot kasvavat. Näin arvioi Lapin kauppakamari, joka on teettänyt laskelman verotulovaikutuksista.
Laskelmassa on huomioitu palkka-, yhteisö- ja verotulot, ja sen ulkopuolelle jäävät vielä kiinteistö- ja pääomatuloverot.
– Matkailun kasvu lisää luonnollisesti myös kuntien ja valtion saamia verotuloja. Lisäksi matkailupalvelujen arvonlisäveron merkittävä korotus näkyy matkailun verokertymissä kuluvana vuonna, toteaa Lapin kauppakamarin johtaja Hanna Baas.
Matkailun kasvu näkyy Rovaniemen ja hiihtokeskusten lisäksi muillakin paikkakunnilla, kuten Ranualla ja Kemissä. Kemin matkailun toimitusjohtaja Jaakko Löppönen odottaa ennätysvuotta risteilyjen määrissä.
– Viime vuonna meillä kävi noin 20 000 risteilyvierasta. Odotamme risteilyvieraiden määrän kasvavan noin kymmenellä tuhannella.
Kysyntää myös rakentamisen ja kaupan alalla
Arvonlisäveroja Lapin matkailun myynnistä maksettiin yhteensä arviolta 240 miljoonaa euroa. Baas kertoo, että matkailualalla sovelletaan useita erilaisia verokantoja, ja kauppakamarin laskelmat on tehty keskimääräisellä arvonlisäkertoimella.
Teollisuus on liikevaihdon kannalta katsottuna Lapin ykkösala. Matkailu on kuitenkin muiden vientialojen joukossa siinä mielessä poikkeuksellinen, että se maksaa arvonlisäveron Suomeen. Tavaraviennistä sitä ei makseta.
Lapin kauppakamarin tietojen mukaan Lapin matkailuun on suunnitteilla investointeja yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Baasin mukaan suunnitelmat keskittyvät Kittilän Leville, Inarin Saariselälle, Kolarin Ylläkselle sekä Rovaniemelle.
– Lapin matkailussa on meneillään investointiaalto. Matkailu on vaikuttanut siihen, että myös muilla toimialoilla on riittänyt matkailusta johtuvaa kysyntää. Kysyntä on näkynyt erityisesti rakentamisessa ja kaupan alalla. Rakennusalan näkymät Lapissa ovat olleet muuta maata positiivisemmat, Baas summaa.
Lapin kauppakamari arvioi, että jos kaikki kymmenen vuoden ajalle suunnitellut matkailuinvestoinnit toteutuisivat, suuntaa antavan laskelman mukaan työllisyysvaikutuksia tulisi yli 16 800 henkilötyövuotta ja veroja sekä veroluonteisia maksuja kertyisi 480 miljoonaa euroa.
Tarjonta olisi suppeampi ilman matkailua
Viime aikoina kasvavan matkailun varjopuolista ja sen vaikutuksista esimerkiksi asukkaisiin on uutisoitu useissa medioissa.
Kasvun hyvät puolet näkyvät kuitenkin asukkaiden arjessa monipuolisina palveluina.
– Lapista on nyt poikkeuksellisen hyvät lentoyhteydet maailmalle. Lisäksi meillä on monipuolinen ravintola-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tarjonta sekä hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Ilman kasvavan matkailun tuomaa kysyntää tarjonta olisi paljon suppeampi, toteaa toimitusjohtaja Liisa Ansala Lapin kauppakamarilta.
Kemin matkailun Jaakko Löpponen on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa matkailun välittömistä ja välillisistä vaikutuksista. Välitön vaikutus on esimerkiksi se, että joku ostaa lipun ja majoitushuoneen. Löppösen mukaan matkailun kerrannaisvaikutukset ovat isot ja näkyvät muun muassa verotuloissa, kuntien pitovoimassa ja työllisyydessä.
– Kuinka moni pitseria, linja-auto ja taksi tai muu palvelusisältö olisi olemassa ilman matkailualan vaikutusta, Löppönen kysyy.