Jos sähköt katkeavat, eivätkä kännykkäyhteydetkään toimi, varsinkin haja-asutusalueen asukkaat voivat olla nopeasti hätää kärsimässä. Jotta viestit kulkisivat siellä myös kriisi- ja poikkeustilanteissa, jokaiseen kylään halutaan kyläradio.
Vauhtia tähän valtakunnalliseen tavoitteeseen haetaan Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, jossa pilotoidaan ensimmäistä kahden maakunnan yhteistä kyläradioverkostoa.
– Tällä hetkellä etsimme tukipisteitä, kylätaloja, kuntia ja yksittäisiä harrastajia, joiden kautta verkosto saadaan muodostettua, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n toiminnanjohtaja ja Suomen Kylät ry:n turvallisuusjaoston puheenjohtaja Esa Aunola selvittää.
Kyläradioasema koostuu radiolaitteesta, virtalähteestä ja antennista. Kyläläisten yhteysväline asemalle on RHA68-käsipuhelin, jota esimerkiksi metsästäjät yleisesti käyttävät.
Siksi metsästäjiä, heidän osaamistaan ja metsästysradioitaan haluttaisiin kyläradiotoimintaan mukaan, sanoo Aunola.
– Metsästäjät ovat tottuneet vuosikymmeniä käyttämään näitä laitteita, joita on taatusti Suomessa satojatuhansia.
Myös muun muassa radioamatöörien osaaminen ja asiantuntemus halutaan käyttöön.
Tukikohta vaikkapa kylätaloon
Käsiradiopuhelimessa viestit kulkevat kahdensuuntaisesti. Kyläradio siis välittää häiriö- ja poikkeustilanteissa viestejä viranomaisilta kylille, kyliltä viranomaisille sekä kyläläisten kesken.
– Kyläradio tukee kuntien ja viranomaisten toimintaa, Esa Aunola huomauttaa.
Tukiasemat voivat sijaita esimerkiksi kylätaloissa, niin kuin Kalajoen Raution kylän Raatihuoneella. Siellä on Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen kyläradio. Kyläyhdistys hankki radioasemallaan laitteiston varavirtalähteineen noin kaksi vuotta sitten.
– Jos muut tietoliikenneyhteydet jostain syystä katkeavat, täältä täytyy lähteä käymään muualla. Nyt me saadaan tällä yhteys muihin ja ehkä radioamatöörien kautta laajemminkin Suomeen, Kyläyhdistyksen sihteeri Vesa Haapakoski perustelee hankintaa.
Haapakosken mukaan kunnollisen laitteiston saa noin tuhannella eurolla. Kyläradiota varten on mahdollista anoa myös Leader-rahaa.
Kylätaloista valmiuskeskuksia
Koko maan kattavaa kyläradioverkostoa on yritetty rakentaa jo pitkään, mutta tulokset ovat toistaiseksi jääneet varsin laihoiksi. Esa Aunola ei tiedä kyläradioiden tarkkaa lukumäärää, mutta paljon niitä ei ole. Kiinnostus on kuitenkin herännyt.
– Turvallisuudelle, varautumiselle ja huoltovarmuudelle on tilaus. Globaalit kriisit ovat herättäneet ihmiset. Varautumisen tarvetta on lisännyt myös se, että palvelut ovat vetäytyneet kaupunkeihin ja keskuksiin.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kyläradiopilotti on osa Suomen Kylät ry:n kaksivuotista Kylävara-hanketta. Se tähtää siihen, että kylätaloista tulisi paikallisia valmiuskeskuksia. Se on askel eteenpäin jo tutusta 72 tunnin varautumisohjelmasta.
– Kylävara on pidempiaikaista yhteisön tason varautumista. Tarkoituksena on selkeästi määritellä, mitä varusteita kylävaraan tarvitaan, jotta ollaan varauduttu mahdollisiin uhkiin ja kriisiin. Kun kylätaloon hankitaan esimerkiksi sydäniskuri, se edistää myös arjen turvallisuutta.