Etelä-Savossa kunnostettiin viime vuonna luontokohteita 600 000 eurolla

Helmi-hankkeen rahoituksella on parannettu muun muassa uhanalaisten lajien elinympäristöjä.

Ilmakuvassa kaivurit ruoppaavat rehevöitynyttä järveä.
Pieksämäellä ruopattiin kesällä Kirkko-Surnui -järveä. Kirkko-Surnui on soiden keskellä sijaitseva matala, linnustollisesti arvokas järvi, jonka keskisyvyys on vain puoli metriä. Ruoppausta jatketaan syksyllä. Kuva: Mari Oja / Etelä-Savon ely-keskus
  • Sari Ursin

Etelä-Savon elinympäristöjä on kohennettu 600 000 eurolla. Rahat ovat tulleet ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-ohjelmasta.

Esimerkiksi Mäntyharjulla aidattiin kesällä umpeen kasvanut Poitin niitty ja sinne tuotiin lammaslauma laiduntamaan.

Laidunnuksen tarkoituksena on säilyttää ja palauttaa perinnebiotoopin ominaispiirteet, sen kasvillisuus sekä uhanalaisten lajien elinympäristö.

– Uusia laidunaitoja rakennetaan kesällä ainakin kahteen kohteeseen, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen Helmi-koordinaattori ja luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Huovinen.

Henkilö rakentaa lammasaitausta.
Mäntyharjulla rakennettiin viime kesänä lammasaitausta Poitin niitylle. Kuva: Hanna Huovinen / Etelä-Savon ely-keskus

Ruoppausta ja hoitokalastusta

Pieksämäellä sijaitsevaa Kirkko-Surnui -järveä ruopattiin sulan veden aikana kauharuoppauksena kelluvia kaivinkoneita käyttäen.

Kirkko-Surnui on tärkeä lintujen pesimäalue ja muutonaikainen levähdyspaikka.

Kangasniemen Leppäselällä, Pieksämäen Tuomiojärvellä ja Rantasalmen Putkilahdella poistettiin hoitokalastuksella särkikaloja, jotka ovat lisääntyneet vesistön rehevöityminen takia.

Kangasniemen Pukkiselälle rakennettiin pohjapato, joka ei anna järven pinnan laskea enää yhtä alas kuin se on aiemmin laskenut.

Pato pidättää vettä järvessä kuivaan aikaan ja hidastaa järven umpeenkasvua.

Vesistöön rakennetaan kaivurin avulla pohjapatoa.
Pukkiselän pohjapato. Samanlainen pato rakennetaan ensi syksynä Pieksämäen Tuomiojärvelle. Kuva: Etelä-Savon ely-keskus

Etelä-Savon ely-keskus tekee Helmi-hankkeen kunnostukset yhteistyössä maanomistajien kanssa. Palaute Huovisen mukaan on ollut positiivista.

– Maanomistajat ovat olleet ilahtuneita, kun kohde on saatu kunnostettua.

Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030 asti. Ohjelmaa toteuttavat ely-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt.

Hanna Huovisen mukaan hankkeella on iso merkitys maakunnallisesti.

– Kunnostusten lisäksi tietous paikallisesta luonnosta on lisääntynyt.

Uusia kunnostuskohteita mahtuu vielä mukaan.

– Meille kannattaa vinkata esimerkiksi lehtoja, pienvesien lähteikköjä ja puroja.