Metsästäjät ajoivat karhun Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ammuttavaksi – syyttäjä myöntyi erikoiseen sopimukseen

Oikeus määräsi lähes kaikki todisteet käyttökieltoon. Syyttäjä tyytyi lopulta sopimukseen, jossa suurin osa syytteistä hylättiin ja rikosnimikettä lievennettiin.

Karhu noussut seisomaan takajaloilleen suolla.
Karhunmetsästys ei ollut Nurmeksessa mahdollista vuonna 2022, kun hallinto-oikeus määräsi kaatoluvat täytäntöönpanokieltoon lähes koko maakunnassa. Kuva: Thomas Hanahoe / AOP
  • Ilkka Ritvanen

Törkeästä metsästysrikoksesta syytetty nurmeslainen karhunmetsästysporukka selvisi vaadittua huomattavasti lievemmillä seuraamuksilla Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Taustalla on EU-tuomioistuimen syksyllä tekemä päätös.

Syyttäjä oli vaatinut 12 hengen seurueelle 6–9 kuukauden mittaisia ehdollisia vankeustuomioita ja ainakin kuuden vuoden metsästyskieltoa törkeästä metsästysrikoksesta. Miehet ja yksi nainen olivat syyttäjän mukaan metsästäneet laittomasti karhun Nurmeksen ja Sotkamon alueella vuonna 2022.

Syyttäjän todisteisiin kuului muun muassa metsästäjien välistä viestittelyä erilaisissa viestisovelluksissa, puhelimien paikkatietoja, koiran tutkapannan keräämää tietoa sekä riistakameran kuvia. Tiedot oli saatu laite-etsinnällä eli muun muassa tutkimalla syytettyjen puhelimia ja tabletteja.

Puolustukselta yllätysvaatimus

Ennen pääkäsittelyn alkua syytettyjen avustajat olivat kuitenkin vaatineet kaikkien laite-etsinnällä saatujen todisteiden hylkäämistä.

He vetosivat EU-tuomioistuimen lokakuussa tekemään päätökseen, jossa todettiin, että laite-etsinnästä on päätettävä aina tuomioistuimessa. Suomen nykyisen lain mukaan päätöksen tekee tutkinnanjohtaja.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus määräsi lähes koko todistusaineiston käyttökieltoon.

Syyttäjä päätyi neuvotteluiden jälkeen tekemään syytettyjen kanssa sopimuksen, jossa neljä päätekijää myönsi syyllisyytensä ja loppujen syytteet hylättiin. Samalla rikosnimikettä lievennettiin perusmuotoiseksi metsästysrikokseksi ja esimerkiksi metsästyskieltovaatimuksesta luovuttiin.

Karhu ajettiin Sotkamoon

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi lopulta teon tunnustaneet neljä miestä metsästysrikoksesta. Miehet olivat jahdanneet karhua laittomasti Nurmeksen puolella, jonne heillä ei ollut karhun metsästyslupaa. Lisäksi metsästyksessä oli käytetty apuna laitonta ruokahoukutinta eli riistapeltoa.

Oikeuden mukaan kaksi tuomituista miehistä oli laskenut koiran Nurmeksessa riistapellolla ruokailleen karhun jäljille. Miehet olivat sijoittuneet niin, että karhu lähtisi koiran ajamana kohti yhdentoista kilometrin päässä sijaitsevaa Sotkamon kunnan rajaa. Miehillä oli kaatolupa karhulle Sotkamon puolella.

Tuomitut miehet pitivät yhteyttä toisiinsa viestisovelluksen kautta. He laskivat eri koiria karhun jäljille ja sijoittuivat myös itse niin, että eläin kulkisi kohti Sotkamon rajaa. Miehet pystyivät seuraamaan koiran ajaman karhun liikkeitä koiran tutkapannan avulla.

Välillä karhu jäi paikoilleen koiran haukkuun, jolloin yksi miehistä lähestyi sitä jalkaisin ja sai sen uudestaan liikkeelle.

Siitinluu määrättiin valtiolle

Kun karhu ylitti Sotkamon rajan, olivat miehet passissa odottamassa sitä. Koiran ajama karhu tuli yhden miehistä passipaikalle, jossa tämä ampui sitä neljä kertaa kuolettavasti. Toinen miehistä ampui vielä lopetuslaukauksen. Karhun kaatopaikka oli noin kaksi kilometriä Sotkamon puolella.

Käräjäoikeus katsoi tunnustukset tuomion lieventämisperusteeksi. Tuomitut 41-, 44-, 28- ja 29-vuotiaat miehet saivat jokainen 50 päiväsakkoa metsästysrikoksesta. Heidät tuomittiin myös korvaamaan valtiolle kaadetun karhun arvo 8 200 euroa.

Karhua kuolettavasti ampunut 28-vuotias mies tuomittiin myös menettämään valtiolle metsästyksessä käyttämänsä kiväärin sekä kaadetun karhun siitinluun.

Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Karhu on Suomen suurin petoeläin. Tätä karhua seurattiin aikoinaan Radio Suomen Luonto-Suomi-lähetyksessä.