Saimaannorpan pesintäolosuhteet Saimaalla ovat tänä talvena surkeat. Lunta on välillä satanut hyvin, mutta se on sulanut pois nopeasti.
Norpat ovat riippuvaisia riittävästä lumi- ja jääpeitteestä. Norppa kovertaa lumikinokseen pesän, jossa se synnyttää ja imettää kuuttia.
Luonnonkinoksia Saimaalla ei juurikaan ole, eikä niitä ehdi muodostua ennen kuuttien syntymää, kertoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski.
– Vaikka uutta lunta sataisikin, kinoksista ei tule tarpeeksi vahvoja.
Alakoski pelkää poikaskuolleisuuden kasvavan suureksi. Viime vuonna pesintäolosuhteet olivat myös huonot ja pesään kuolleita kuutteja löytyi 18.
Kolattu apukinos on 8–10 metriä pitkä, kolme metriä leveä ja metrin korkuinen.
Tammikuun puolivälissä kolatut apukinokset ovat säilyneet hyvin. Ne ovat jäätyneet välillä, ja niiden päälle on satanut lunta.
Myöhemmin tehdyistä apukinoksista on myös hyötyä norpalle, vaikka niistä olisi jäljellä vain puolet.
– Se on vielä ihan riittävä koko varsinkin makuupesälle.
Apukinoksia on tehty yli 200, vaikka kolauksia on jouduttu perumaan ja siirtämään lumien sulamisen takia.
– Tällä viikolla ja tulevana viikonloppuna tehdään vielä joitakin alueita. Hyvin päästään lähelle parin viime vuoden lukemia.
Kuutit syntyvät lumipesiin helmi-maaliskuussa ja painavat noin viisi kiloa.
– Mitä pidempään emolla ja kuutilla on pesä turvanaan, sitä parempi.
Saimaannorppa luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Norpalla ei ole luontaista vihollista, mutta esimerkiksi kettu voi syödä ilman pesän suojaa jääneen kuutin.
Saimaannorppia on noin 500 yksilöä.