Kaukana Pyhäjärven jäällä näkyy suuria lintuja. Merikotkat lepäilevät ja odottavat parempia lentoilmoja.
– Kun alkaa tuulla, ne nousevat ilmaan ja lähtevät tutkimaan lähiseutuja, kertoo lintuharrastaja Niklas Paulaniemi Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Näitä lintuja näkyy talvisin Pirkanmaalla yhä enemmän. Pirkanmaan järvillä talvehtii merikotkia enemmän kuin missään muualla Suomessa näin pienellä alueella.
Alueella talvehtivien merikotkien määrä on lintuharrastajien mukaan kasvanut jo vuosien ajan. Tämän vuoden tammikuussa Pirkanmaalla laskettiin jo 142 kotkaa.
Kotkien määrästä alueella on saatu luotettavaa tietoa vasta vuodesta 2022 alkaen, kun niitä alettiin laskea uudella tavalla.
– Tämä on lintuharrastaja Jari Salosen loistava idea. Tunnetut merikotkapaikat miehitetään yhtenä päivänä ja lasketaan samaan aikaan, Paulaniemi kertoo.
Laskentaan tarvitaan paljon vapaaehtoisia. Paulaniemi haluaa kiittää innokasta lintuharrastajaporukkaa.
Kuolleet kauriit ja peurat kotkien ruoaksi
Merikotkat syövät kalastajien jäälle jättämiä särkikaloja. Ajoittain kalaa on paljonkin.
Se, että merikotkia talvehtii niin paljon erityisesti Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä, on kuitenkin paljolti seurausta peura- ja kauriskantojen kasvusta. Valkohäntäpeura tunnetaan myös nykyään viralliselta nimeltään valkohäntäkauriina.
– Ruokaa on aivan valtavasti enemmän kuin aiemmilla vuosikymmenillä. Metsästäjät ylläpitävät suurta saalismäärää peuroja ja kauriita ruokkimalla, sanoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.
Ilmassa pitkiäkin matkoja liikkuvat kotkat löytävät helposti ihmistoiminnan tai petojen tappamat sorkkaeläimet.
Katso videolta, mitä Niklas Paulaniemi kertoo kotkien määrästä ja liikehtimisestä Pirkanmaalla:
Näin leutoina talvina merikotka pärjää vähällä ravinnolla. Toisin on kovina pakkastalvina, jolloin suuri kotkamäärä tarvitsee kalojen lisäksi muuta ravintoa. Silloin peurat ja kauriit päätyvät kotkien ruoaksi.
Luonnonsuojelun suuri voitto
Sisämaan pesintöihin talvehtivien määrällä ei ole suoraa vaikutusta. Suuri osa talvehtivista kotkista muuttaa pesimään Jäämerelle.
Pesintöjen leviäminen sisämaahan on hidasta. Esimerkiksi Näsijärven rannoilta ei tunneta vielä yhtään pesivää merikotkaparia.
– Merikotka saattaa liikkua suurella alueella, mutta palaa mielellään nuoruusvuosien jälkeen pesimään lähellä omia syntysijojaan, Heikki Lokki sanoo.
Merikotka pesii monenlaisissa ympäristöissä eikä varsinaisesti kärsi pesäpaikkapulasta. Arkana lajina se tarvitsee kuitenkin hyvän pesimärauhan.
Pirkanmaan ensimmäiset pesinnät varmistettiin 2000-luvun alussa. Viime vuonna asuttuja pesäpaikkoja oli 12.
Kesällä 2024 varmistui merikotkan pesintä viimeisessäkin Suomen maakunnassa, Etelä-Savossa.
– Kyllä tämä on uskomatonta, merikotkakonkari Heikki Lokki kommentoi.
Lokki muistaa ajan, jolloin merikotkaa kutsuttiin lentäväksi ongelmajätteeksi.
– WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1973 dokumentoimaan merikotkan katoamista Suomen linnustosta. Toivoa ei juuri ollut, Lokki kertoo.
Viimeiset merikotkat yrittivät pesiä petovihan ulottumattomissa kaukana asutuksesta. Sekään ei suojellut myrkyiltä.
Säännöllinen ruokinta ja Itämeren puhdistuminen tuottivat tuloksen, johon harva uskoi. Merikotkan selviytymistä ja yleistymistä voi pitää yhtenä suomalaisen luonnonsuojelun suurimmista saavutuksista. Nyt kanta luokitellaan elinvoimaiseksi.
Kotka muistaa lajinsa kohtelun
Vaikka merikotkia on tälläkin hetkellä paljon melko lähellä ihmisasutusta, moni ei ole nähnyt yhtä lintua enempää.
Kotkat viettävät aikaansa järvien selällä, minne katse ei rannalta ilman kaukoputkea yllä.
– Yksittäisiä kotkia liikkuu lähellä ihmistä, mutta kestää kauan, ennen kuin merikotka lajina luottaa ihmiseen, sanoo Lokki.
Kotkakannasta luottavaiset yksilöt katosivat ja jäljellä ovat varovaisten jälkeläiset.
Talvisaikaan merikotkat tunnistavat jäillä liikkuvat kalastajat, joilta saavat ihmisille kelpaamatonta kalaa syödäkseen. Ehkä tässä on uudenlaisen yhteiselämän alku.
Yle kertoi talvella 2017, kuinka kalastaja Pekka Rintamaa tuntee Pyhäjärvellä talvehtivat merikotkat:
Juttua on muokattu 11.2.2025 kello 10.35: Lisätty tieto, että valkohäntäpeura tunnetaan myös nykyään viralliselta nimeltään valkohäntäkauriina.