Luonnonvarakeskuksen DNA-näytekeräyksestä puuttuu suden ulostenäytteitä etenkin Auran ja Loimaan Mellilän alueelta.
Keräys liittyy susien kanta-arvioon ja reviirialueiden tunnistamiseen, jolloin näytteiden saaminen jokaiselta reviiriltä on tärkeää. Luken marraskuussa alkanut näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Toistaiseksi näytteitä on saatu kerättyä eri puolilta Suomea reilu 400 kappaletta.
Lounais-Suomessa on Suomen tihein susikanta ja vähäluminen talvi on vaikeuttanut ulotenäytteiden keräämistä, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
– Lounais-Suomesta tulee yleensä hyvin näytteitä näytteitä, mutta tämä vuosi nyt on ollut haasteellinen. Lumipeite auttaa näytteiden löytämisessä. Paljaalta maalta on vaikeampi löytää ulosteita ja jälkiä, Valtonen sanoo.
Havaintoja tehdään paljon
Tiheän kannan vuoksi havaintoja susista tehdään myös runsaasti Varsinais-Suomessa.
Hieman yllättäen tämä ei auta tutkijoita reviirien määrittämisessä.
– Se johtuu siitä, että Tassu-havainnot kertovat vain havaittujen susien lukumäärän. Jos on kaksi suurin piirtein samankokoista laumaa vierekkäin, niin sitten on vaikea tietää, missä kulkee reviirien raja. Pelkkien tassuhavaintojen perusteella ei pystytä erottelemaan susia yksilöllisesti, toisin kuin DNA:n perusteella, Valtonen kertoo.
Luonnonvarakeskus arvioi, että se pystyy tänä talvena analysoimaan yli tuhat ulostenäytettä, koska Luke on saamassa maa- ja metsätalousministeriöltä lisärahoitusta noin 20 000 euroa. Alkuperäinen budjetti kattoi 900 näytteen analysoinnin.
Metsästäjäliitto maksaa talvella kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiota. Luonnonvarakeskuksen ja Metsästäjäliiton tiedotteen mukaan keräyspalkkio on 50 per susi tai koirasusi ja palkkiot maksetaan metsästysseuroille.