Ruotsin Örebron asukkaat kertovat Ylelle tunteistaan joukkoampumisen jälkeen: Iuri Bapista ei enää aio palata kouluun

Ruotsalaiskaupungin joukkoampumisessa on kuollut 11 ihmistä. Paikalliset eivät voi uskoa tapahtumaa todeksi.

Lähialueen asukas Thabapon oli kotona ampumisen aikaan.
  • Karoliina Kantola

ÖREBRO Taivas on yhtä harmaa kuin on ihmisten mieli. Keski-Ruotsissa sijaitseva, yli sadantuhannen asukkaan Örebron kaupunki on herännyt uuteen päivään Ruotsin historian pahimman joukkoampumisen jälkeen.

Tämänhetkisten tietojen mukaan 11 ihmistä kuoli ja monia loukkaantui tiistaina keskellä koulupäivää sattuneessa ammuskelussa.

Teon motiivi on toistaiseksi hämärän peitossa.

Poliisi on eristänyt Campus Risbergska Skolan alueen ja päivystää paikalla. Aamun aikana paikalle tulee yhä enemmän ihmisiä tuomaan kynttilöitä ja kukkia uhrien muistolle.

Toimittajat eri puolilta Ruotsia ja ulkomailta kuvaavat ja haastattelevat paikallisia.

Kukkia ja kynttilöitä Örebron ammuskelun lähellä.
Paikalliset toivat kukkia ja kynttilöitä koulun lähelle. Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP

Poliisiautoja, ambulansseja ja panikoivia ihmisiä

Kadun toisella puolella rivitaloalueella asuva Thabapon oli kotona, kun hän kuuli tapahtumasta.

– Menin ulos katsomaan ja näin monia poliiseja, ambulansseja ja paloautoja. Ihmiset juoksivat ohitse paniikissa, hän kertoo.

Thabapon oli tapahtuma-aikaan yksin kotona, mutta sai lapsiltaan puhelinsoiton. Opettaja oli pyytänyt lapsia soittamaan vanhemmilleen ja kertomaan, että ovat turvassa.

– Tällaista ei pitäisi sattua täällä. Minua itkettää, kun mietinkin asiaa, sanoo yli 15 vuotta Örebrossa asunut thaimaalaistaustainen Thabapon.

Kynttilöitä on sytyttämässä myös koulun yhteistyökumppaneita sekä entisiä ja nykyisiä opiskelijoita.

Naapuroston asukas Shams valmistui Risbergskan koulusta seitsemän vuotta sitten.

– Tämä alue on ollut todella mukava, myös koulu on erinomainen.

Shams sanoo, että hänen entinen koulukaverinsa loukkaantui ammuskelussa ja on nyt sairaalassa. Tarkemmin hän ei tiedä naisen voinnista.

– Tämä on aivan kamalaa. Toivottavasti tällaista ei tapahdu täällä enää koskaan.

Koulun entinen opiskelija suree tuttaviensa puolesta.

”En usko, että haluan tulla tänne enää”

Samoin brasilialainen Iuri Baptista pidättelee itkua, kun hän pohtii teon motiiveja.

– Jos kyseessä on viharikos, toivon, että poliitikot ottavat asian vakavasti ja alkavat todella keskustella asiasta.

Hän sanoo itse kokeneensa rasismia asuessaan Ruotsissa.

– Poikaystäväni sanoi eilen, että onneksi en ollut siellä ja ettei minulle sattunut mitään. Sanoin, että kyllä sitä sattuu. Valitettavasti täällä asuu ihmisiä, jotka eivät halua minunlaisia tänne.

Campus Risbergska Skola pysyy loppuviikon kiinni, mutta Baptista ei aio jatkaa koulussa sen jälkeenkään. Hänellä on työpaikka Örebron yliopistossa ja asuu toisella puolella kaupunkia.

– Olin miettinyt asiaa jo aiemmin, sillä asun kaukana, eikä opetusta ole paljon. Mutta tämä ei auttanut asiaa. En usko, että haluan tulla tänne enää takaisin.

Brasilialainen opiskelija pohtii teon motiiveja.

Keskiviikkona Ruotsin liput ovat liehuneet puolitangossa.

Örebron raatihuoneella on muistokirja, jonne voi käydä kirjoittamassa ajatuksiaan. Kadun toisella puolella olevassa kirkossa on tarjolla tukea, samoin joissakin kahviloissa ja kulttuuritaloissa voi käydä keskustelemassa tapahtuneesta.

On aika surra ja kokoontua yhteen, kuten kaupunkilaiset sanovat.

Ylen toimittaja Karoliina Kantola raportoi Örebron keskustasta keskiviikkona.