Elinkeinoelämän keskusliitto EK ampuu kovilla, mutta tällä kertaa ehdotus liittyy muuhun kuin työmarkkinoihin. EK esittää, että hallituksen pitäisi aloittaa mittava selvitystyö jättiläismäisistä liikennehankkeista.
EK:n listalla ovat muun muassa seuraavat hankkeet:
Kyse on miljardien hankkeista, jollaisia käynnistetään Suomessa harvoin. Turusta Ruotsiin johtavan tunnelin ja sillan välimatka olisi yli 170 kilometriä.
Vertailukohtaa voi hakea Juutinrauman sillasta, joka yhdistää Kööpenhaminan ja Malmöön toisiinsa. Juutinrauman silta on lähes kahdeksan kilometriä pitkä ja tunneleineen pituutta kertyy yhteensä 16 kilometriä. Englannin kanaalin alittava Eurotunneli on puolestaan 50 kilometriä pitkä.
Miksi EK vaatii tällaisten hankkeiden selvittämistä?
– Suomi on perinteisesti ollut saari, ikään kuin pussin perällä Euroopan näkökulmasta. Nyt sitten Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan ja geopoliittisen tilanteen muutos kannustaa siihen, että meidän pitää vahvistaa yritysten ja ihmisten yhteyksiä Eurooppaan, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Ylelle.
Häkämies toteaa, että hankkeiden taustalla on sekä taloudellinen että sotilaallinen motiivi. Kiristynyt kansainvälinen tilanne on johtanut vaihtoehtoisten reittien tarpeeseen ja yritykset tarvitsevat entistä vahvempia yhteyksiä Eurooppaan.
Häkämiehen mukaan ehdotuksissa puhutaan ”huimista summista”, mutta hän ei uskalla arvioida kustannuksia tarkasti ennen selvitysten valmistumista.
Ministeriöstä tullut myönteistä palautetta
Etujärjestön mukaan maan hallituksen pitää priorisoida liikennehankkeiden selvittämistä jo tällä kaudella. Häkämiehen mukaan liikenne- ja viestintäministeriöstä on tullut myönteistä palautetta ”itse asiasta”.
– Mitä se käytännössä tarkoittaa, niin se on vielä auki.
Häkämiehen mukaan valtavissa hankkeissa on edettävä askelittain. Ennen kuin rakennustyöläiset voivat iskeä lapion maahan, virkakoneiston pitää selvittää muun muassa kustannuksia, mahdollista EU-rahoitusta ja hankkeiden yhteensopivuutta Naton toimintojen kanssa.
– Korostan, että tämä on monen vuosikymmenen päähän tähtäävä strategia, mutta perille ei pääse koskaan, ellei matkaa aloita.
EK:n teettämän raportin mukaan hankkeissa voitaisiin edetä rakennusvaiheeseen 2030-luvulla. Kiireisin selvitystyö kohdistuu hankkeeseen, joka yhdistäisi Helsingin, Turun, Tukholman ja Kööpenhaminan toisiinsa.
Häkämies sanoo, että Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia on selvitetty tähän mennessä useaan otteeseen. Selvitystyö on valmistumassa myös Vaasan ja Uumajan välisestä yhteydestä, mutta kukaan ei ole vielä laskenut hyötyjä ja kustannuksia kolmen pohjoismaisen pääkaupungin liikenneyhteyden rakentamisesta.
EK:n ajatuksissa sillan ja tunnelin valmistumisen jälkeen Helsinki, Tukholma ja Kööpenhamina voitaisiin yhdistää toisiinsa suurnopeusjunalla, mikä nopeuttaisi merkittävästi kaupunkien välistä matkustaja- ja rahtiliikennettä.
Onko ehdotus realistinen?
Valtiovarainministeriön mukaan julkisyhteisöjen velka nousi viime vuonna 82 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämän lisäksi hallituksilla on paineita kasvattaa puolustusmenoja entisestään Venäjän aggression takia.
Ankeat tulevaisuuden näkymät saavat kysymään, kuinka realistisella pohjalla EK:n ehdottamien liikennehankkeiden toteutuminen on.
– Jos vaikka katsomme Tanskaa ja Ruotsia yhdistävää siltaa, niin aikanaan sen esittäminen tuntui utopistiselta. Nyt sen vaikutukset nähdään yksinomaan positiivisena, eli siinä mielessä nämä ovat realistisia hankkeita.
Häkämies myöntää, että hankkeiden suuret kustannukset hidastavat päätöksien tekemistä. Toisaalta hinta pitää suhteuttaa aikaan, sillä hankkeet voisivat olla EK:n kaavailujen mukaan valmiina vasta 2050-luvulla.
Hankepakettiin mukaan otetut Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ratahankkeet olisivat myös ensi askel raideleveyden muuttamisessa koko Suomessa.
– On selvää, että raideleveyden muuttamisessa ei voida edetä kertaheitolla. Varmasti oikea strategia on edetä ratayhteys kerrallaan ja Pohjois-Suomi olisi siinä mielessä oikea tapa aloittaa.
Häkämiehen mukaan viimeaikaiset kaapelirikot Suomenlahdella osoittavat, että vaihtoehtoisia yhteyksiä Baltiaan ja Ruotsiin olisi syytä tutkia. Junien etu on myös se, että siirtyminen naapurimaihin olisi paljon nykyistä nopeampaa, jos vertailukohdaksi ottaa lauttaliikenteen.