Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler pitää uutista kotona synnytettyjen vauvojen kuolemista yllättävänä ja huolestuttavana.
Ylen tutkivan journalismin MOT-toimitus kertoi torstaina, että Suomessa on kuollut reilun vuoden aikana useita vastasyntyneitä, jotka on synnytetty suunnitellusti kotona. Asian vahvisti sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Se ei kuitenkaan kertonut tarkkaa lukumäärää.
THL:n mukaan vuosina 2013–2023 suunnitellun kotisynnytyksen yhteydessä kuoli yhteensä kaksi sikiötä ennen synnytyksen alkua. Samalla aikavälillä ei tilastoitu yhtään tapausta, jossa lapsi olisi syntynyt suunnitellussa kotisynnytyksessä elävänä mutta kuollut seuraavien kuuden vuorokauden kuluessa.
Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli vuonna 2020 yhteensä 74. Vuonna 2023 niitä oli jo lähes 150. THL:n vuoden 2024 tilastoja ei ole vielä saatavilla.
Se, että kotisynnytysten suosio on kasvanut, ei yksistään selitä Gisslerin mukaan kuolemantapausten kasvua.
– Kotisynnytysten pitäisi mennä hyvin tiukan seulan läpi, ja niiden tulisi olla niin vähäriskisiä, että kuolemia ei tapahtuisi, Gissler toteaa.
– Kuolleisuuden pitäisi olla nolla tai hyvin lähellä sitä, Gissler kiteyttää.
Muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset yleisempiä
Kotisynnytyksiä tapahtuu Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
– Tanskassa ja Islannissa suunniteltuja kotisynnytyksiä on 2–3 prosenttia kaikista synnytyksistä, Gissler vertaa.
Taustalla vaikuttaa Gisslerin mukaan se, että Tanskassa ja Islannissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon. Myös Ruotsissa esimerkiksi Tukholman alueella julkinen terveydenhuolto tarjoaa kätilöavusteista kotisynnytystä vaihtoehtona sairaalasynnytykselle.
Suomessa kustannukset menevät perheen maksettavaksi. Suomi ei tällä hetkellä tue kotisynnytyksiä, eikä Gissler usko asian muuttuvan. Hän kertoo keskustelleensa asiasta viimeksi eilen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
– Yleinen keskustelu näiden kuolemantapausten jälkeen menee luultavasti vielä enemmän sairaalasynnytystä suosivaksi, hän arvioi.
THL: Kaikki ensisijaisesti sairaalaan synnyttämään
THL suosittelee sairaalaa ensisijaiseksi synnytyspaikaksi kaikille synnyttäjille. Suositus on tehty vuonna 2013, eikä siihen ole tullut muutoksia.
Ensisynnyttäjien ei pitäisi Gisslerin mukaan synnyttää kotona, ja muutenkin kriteerit kotisynnytystä haluaville ovat tiukat.
– Ensinnäkin pitäisi olla olla matalan riskin synnyttäjä, Gissler sanoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että äidillä ei ole aktiivisia kroonisia sairauksia ja syntymässä on vain yksi lapsi. Lisäksi matalan riskin synnyttäjän raskaus ei ole yliaikainen, vauvan pää on alaspäin ja aiemmat synnytykset ovat olleet alatiesynnytyksiä.
THL suosittaa, että kotisynnytyksessä olisi mukana aina kaksi ammattihenkilöä.
Erityisen huolestuttavana asiana Gissler nostaa esiin ”villit ja vapaat synnytykset”, joissa synnytetään kokonaan ilman terveydenhuollon ammattilaista.
– Tässä ideologiassa taustalla on se, että ei käydä neuvolassa ja luonto hoitaa parhaiten.
Lukumäärää tällaisista synnytyksistä ei ole saatavilla.
Valvira kertoo MOT:lle selvittäneensä kuolemantapauksiin ja kotisynnytysten vaaratilanteisiin liittyen useamman kätilön toimintaa niin sanottuna ammatinharjoittamisasiana. Näissä synnytyksissä mukana on siis ollut kätilö.
Jos kotisynnyttäjä haluaa kätilön mukaan, on hänen Suomessa ostettava palvelu yksityiseltä.
Synnyttäjät haluavat pois ”vauvatehtaista”
Kotisynnytykseen päädytään THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan monista eri syistä.
– Siellä on ihmisiä, joilla on huonoja kokemuksia sairaalasynnytyksestä. Sitten on niitä, jotka haluavat minimoida lääketieteellisen puuttumisen raskauteen ja synnytykseen.
Joitain motivoi kotisynnytykseen taas lähipiiristä löytyvä kotisynnytyksiä tekevä kätilö tai positiiviset kertomukset.
Lisäksi Gissler huomauttaa, että synnytyssairaalaverkon vähentämisen myötä jotkut voivat kokea sairaalat ”vauvatehtaiksi”.
– Kiireisen ympäristön vastapainoiksi halutaan rauhallinen kotisynnytys.
Hän arvioi, että kotisynnytyksistä ei tule kuitenkaan koko kansan huvia. Suomessa kotisynnytys maksaa perheelle tai synnyttäjälle useamman tuhannen euron verran.
Ministerit huolestuneita ilmiöstä
Yle yritti torstaina tavoittaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa (ps.), jonka vastuualueelle kotisynnytykset kuuluvat.
Yle sai ministeri Juusolta erityisavustajan kautta sähköpostitse lyhyet kommentit MOT:n uutiseen kotisynnytysten yhteydessä tapahtuneista kuolemista.
Juuso vastasi, että sosiaali- ja terveysministeriö pitää kotisynnytysten määrän nousua Suomessa erittäin huolestuttavana.
Juuson mukaan hän tai ministeriö eivät voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.
– Suomessa saa halutessaan synnyttää kotona ja päättää itse, ketä synnytyksessä on läsnä. Silloin raskaana oleva ottaa kuitenkin ison riskin sekä itsensä että lapsensa kannalta, Juuso kirjoittaa.
Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pitää Ylen tietoa kuolemista järkyttävänä.
Hänen mielestään suuntaus on huolestuttava, ja siksi odottavien perheiden ohjaus neuvoloissa ja terveydenhuollossa synnytyssairaaloiden pariin on entistäkin tärkeämpää.
– Meillä Suomessa vastasyntyneiden kuolleisuus on maailman vähäisintä, mistä on kiittäminen kehittynyttä neuvola- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä laadukkaita synnytyssairaaloita. Kotisynnyttäminen on riski, jota kenenkään ei pitäisi ottaa, Grahn-Laasonen kommentoi Ylelle.