EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen pitää maailman ja Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta erittäin huolestuttavana. Virkkunen vieraili Politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa, jossa hän kuvaili turvallisuustilannetta heikoimmaksi sitten toisen maailmansodan.
– Kyllä voi sanoa, että olemme kaikkein vaikeimmassa tilanteessa sitten toisen maailmansodan. Ukraina on ollut Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen kohteena kolme vuotta ja meidän pitää pystyä voimakkaasti lisäämään tukea maalle. Ukrainan pitää pystyä työntämään Venäjä pois alueeltaan, Virkkunen sano.
Tilanne ei kuitenkaan ole helppo. Yhdysvallat on käynnistänyt keskustelut rauhasta Venäjän kanssa, eivätkä presidentinhallinnosta tulleet avaukset näytä helpottavan Ukrainan tilannetta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kutsunut Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä diktaattoriksi ja sanonut, että Ukraina aloitti sodan Venäjää vastaan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kuvannut turvallisuuspoliittista tilannetta vaikeaksi ja sanonut, että Euroopan pitää vakuuttaa Yhdysvallat siitä, ettei Ukraina saa hävitä sotaa.
Virkkunen yhtyy presidentin arvioon tilanteen vaikeudesta. Hän toteaa, että Eurooppa luottanut Yhdysvaltojen liittolaissuhteeseen aina toisesta maailmansodasta lähtien. Mikäli tämä tilanne muuttuu nyt, kyse on mannerlaattojen liikkumisesta turvallisuuspolitiikassa.
Ylimääräinen huippukokous harkinnassa
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on useaan otteeseen vaatinut, että EU:n pitäisi järjestää ylimääräinen huippukokous, jossa käsiteltäisiin Ukrainan tilannetta.
Tähän asti Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut koolle Euroopan eri maita koolle käymään keskustelua Ukrainan tukemisesta ja Yhdysvaltojen uudesta roolista.
– Sitä arvioidaan nyt parhaillaan. Meillä on joka tapauksessa tulossa kohta huippukokous, mutta halutaanko pitää erillinen tämän asian tiimoilta, niin sitä arvioidaan parhaillaan.
Huippukokouksessa on edustettuina kaikkien jäsenmaiden pääministerit ja he linjaavat EU:n suurista linjoista.
Politiikan tarkkailijat ovat arvioineet epävirallisten kokousten johtuvan siitä, ettei paikalle ei ole tarvinnut kutsua maita, jotka ovat jarruttaneet esimerkiksi Venäjään kohdistuneita talouspakotteita. Johtuuko tämä siitä?
– Nämä ovat olleet erilaisia valmistelevia kokouksia ja näitä muodostuu erilaisten asioiden ympärille. Nyt halutaan kartoittaa sitä, mitä mahdollisuuksia on tukea Ukrainaa. Tietysti on tarkoituksenmukaista, että EU tekee päätökset, sitten päätöksiä voidaan tehdä.
Eurooppa-neuvosto kokoontuu seuraavan kerran noin kuukauden päästä maaliskuussa.
Ukrainan tuki on EU:n prioriteetti
Komission varapuheenjohtaja Virkkusen mukaan EU:n ensimmäinen prioriteetti on tällä hetkellä Ukrainan tukemisen nostaminen.
Virkkunen muistutti, että Euroopan maat ovat tukeneet Ukrainaa enemmän kuin Yhdysvallat. Virkkusen mukaan Euroopan maiden tuki Ukrainalle on 130 miljardia euroa, kun taas Yhdysvaltojen 115 miljardia.
– Me pystymme sitä lisäämään ja sitä on tarpeen yhä lisätä.
EU pohtii parhaillaan, miten jäsenmaat voisivat kasvattaa puolustusbudjettiaan. Tässä kohtaa voi tulla harkintaan budjettisäännöt, jotka rajoittavat jäsenmaiden alijäämiä ja velkaantumista.
Samalla komissiossa mietitään, miten se voisi tukea investointeja eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen.
Tärkeintä kaikessa olisi kuitenkin se, että jäsenmaat olisivat yhtenäisiä.
– Euroopan unionin suurin uhka on se, jos unioni ei ole yhtenäinen.
Henna Virkkusen lisäksi Suomessa vierailee myös muita komissaareja. Virkkuselle raportoivat komissaarit tapaavat torstaina pääministeri Petteri Orpon (kok.), tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja muita suomalaisia ministereitä.
Suomeen saapuvat komissaarit Andrius Kubilius, Magnus Brunner, Ekaterina Zaharieva ja Michael McGrath.
Suomalaisministerit ja komissaarit keskustelevat Euroopan unionin prioriteeteista nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.