Suomen vienti ei vedä, ja talouskasvu on jähmeää. Huoli valtion velkaantumisesta ja talouden kestokyvystä kasvaa.
Suomen tavaraviennin arvo laski 5,5 prosenttia, ja kauppatase oli 2,1 miljardia alijäämäinen viime vuonna Tullin ennakkotietojen mukaan.
Kokonaisuudessa Suomen tavara- ja palveluvienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista finanssikriisin jälkeen 2010-luvulla, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut.
Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju listaa viisi huomion arvoista seikkaa Suomen viennissä.
1. Lisää palveluja vientiin
Suomi vie enemmän tavaroita kuin palveluja, mutta palveluvaltaistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö.
– Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat suuremmat palveluviennissä. Olisi hyvä saada palveluvientiä lähemmäksi tavaraviennin kokoluokkaa.
Palveluja ovat esimerkiksi suunnittelutyötä vaativat ohjelmistot, matkailu ja brändit.
Suunta on kuitenkin vähitellen muuttumassa Tilastokeskuksen mukaan.
Viime vuonna tavaraviennin arvo laski vajaaseen 80 miljardiin euroon, kun palveluviennin arvo nousi vajaaseen 40 miljardiin.
Palveluviennin kasvusta huolimatta sen osuus jäi siis vielä noin puoleen tavaraviennistä.
Yhdysvallat on ollut tavaroiden ja palveluiden viennin yhteenlasketussa arvossa mitattuna toista vuotta peräkkäin Suomen tärkein kauppakumppani. Seuraavina tulivat Ruotsi ja Saksa.
Palvelut muodostivat Suomen viennistä Yhdysvaltoihin noin 40 prosenttia ja tuonnista lähes 60 prosenttia.
Suomen palveluiden vientiä kasvattivat etenkin televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelualat sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, eli rojaltit ja lisenssimaksut.
2. Enemmän brändäystä, vähemmän seiniä
– Me olemme huonoja rakentamaan brändejä kuluttajatuotteisiin, aivan lapsenkengissä verrattuna Ruotsiin tai Tanskaan. Siihen tarvitaan aineettomia bisnespalveluita, uutta designia ja johtamiskulttuuria, Kangasharju sanoo.
Hänen mielestään on tärkeää huolehtia suomalaisten koulutustasosta, sillä palvelutuotteiden suunnitteluun tarvitaan osaavia ihmisiä.
– Suomessa sijoitetaan liian vähän ihmisiin ja liikaa seiniin. Seinät ovat huono sijoituskohde.
Suomessa sijoitetaan enemmän rakentamiseen suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Yhdysvalloissa ja EU-maissa keskimäärin.
Koneisiin ja aineettomiin sijoituksiin Suomessa käytetään vähemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Yhdysvalloissa ja EU-maissa keskimäärin.
3. Isot tavoitteet kansainvälisille markkinoille
Tähtäimessä pitäisi olla laajat kansainväliset markkinat jo tuotekehittelyvaiheessa. Muuten kasvua ei synny.
Kangasharjun mukaan Suomessa keskitytään liiaksi valmistamaan tuotteita, jotka sopivat kotimaan pienille markkinoille.
– Olemme käpertyneet sisäänpäin, Kangasharju sanoo.
Tuotteiden pitää olla hyvin erikoistuneita, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä.
Suomi ei voi kilpailla isoilla tuotantomäärillä ja halvoilla hinnoilla, kuten Kiina.
– Olemme niin pieni kansantalous, että jos haluamme talouskasvua, meidän pitäisi viedä laajoille maailmanmarkkinoille hyvin erikoistuneita tuotteita, joissa on paljon lisäarvoa.
4. Arvonlisä Suomeen
Tuotannon arvonlisäketju pitää saada Suomeen mahdollisimman kattavasti.
Suomen suurimpiin vientituotteisiin kuuluvat sellu- ja öljytuotteet.
Sellutuotteiden jalostuksessa syntyy kattava arvonlisäketju. Metsä kasvatetaan ja kaadetaan. Puusta tehdään sellua ja valmiita tuotteita, kuten nenäliinoja. Kun tämä kaikki tapahtuu Suomessa, jokainen työvaihe työllistää suomalaisia ja tuottaa veroja Suomeen.
Öljytuotteiden kohdalla arvonlisäketju ei ole yhtä kattava, koska raaka-aine tuodaan ulkomailta.
– Ongelma näissä molemmissa aloissa on, että arvonlisä ei ole kasvanut. Ne työllistävät meitä, mutta niissä ei ole sellaista kasvua, että ne riittäisivät kattamaan yhteiskunnan kasvavia kuluja, kuten vanhusten hoitoa, Kangasharju sanoo.
5. Vihreä siirtymä on ”tuhannen taalan paikka”
Kangasharjun mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreää siirtymää pitkässä arvonlisäketjussa.
– Meillä on tuhannen taalan paikka tässä teollisuudessa ja vientisektorilla. Meillä on pitkäaikainen kilpailuetu tuulivoimalaitosten rakentamisessa. Saamme niistä vihreää energiaa halvemmalla kuin Keski-Eurooppa.
Tuuli- tai aurinkovoiman sekä elektrolyysin avulla voidaan tuottaa vihreää vetyä.
Vihreästä vedystä voi valmistaa esimerkiksi polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita kemianteollisuudelle ja terästä.
Kangasharju toivoo, että myös metsä- ja kemianteollisuus hyödyntävät vihreää vetyä pitkälle jalostettujen biotuotteiden valmistukseen.
– Tässä meillä on semmoinen potentiaali, että jos tämä saadaan käynnistymään, Suomeen tulee uusi teollistumisen aalto, paljon tavaravientiä ja työpaikkoja.
Parhaimmillaan vihreä vety houkuttaa myös tehdasinvestointeja ulkomailta, jos Suomi pystyy tarjoamaan niille energiaa kilpailukykyiseen hintaan.
– Meidän pitäisi miettiä koko Suomen teollisuuspolitiikka niin, että teemme kaikkemme, että vihreä siirtymä saadaan aikaan.