Espoon Otaniemessä Lauren Jung asettuu tottuneesti istumaan Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen siniselle sohvalle. Hän kävi täällä viikoittain, kun oli työttömänä.
Jung halusi verkostoitua ja kävi esimerkiksi osaamiskeskuksessa järjestettävissä aamupuurotilaisuuksissa, joihin osallistuu myös espoolaisten yritysten johtoa.
Jung puhuu ”Suomi-klubista”, jossa pitää tuntea oikeat ihmiset.
– Töitä etsiessä stressasi todella paljon se, että Suomessa verkostoituminen on niin tärkeää.
Reilut kymmenen vuotta sitten Jung muutti Los Angelesista Suomeen ja teki töitä kielikursseja tarjoavassa yrityksessä. Hän kaipasi kuitenkin uusia haasteita ja irtisanoutui. Hän ei tiennyt oikein itsekään, millaista työtä etsi.
Apu löytyi osaamiskeskuksesta, joita Espoossa on kaksi. Yksi auttaa korkeakoulutettuja ja toinen muita espoolaisia maahanmuuttajia joko työllistymään tai kouluttautumaan.
Osaamiskeskukset ovat työllistäneet neljän vuoden aikana yhteensä yli tuhat maahanmuuttajaa, mikä oli Espoon valtuuston niille asettama tavoite. Keskusten budjetti oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.
Espooseen muuttaa vuosittain pienen kunnan verran uusia asukkaita, mitä selittää pitkälti maahanmuutto. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 7 000 asukkaalla.
Kymmenen hengen tiimi auttaa työttömiä korkeakoulutettuja
Espoon työllisyyspalveluissa työnhakija tavataan usein vain kerran kolmessa kuukaudessa, mutta osaamiskeskuksissa työntekijät tapaavat lähes päivittäin asiakkaitaan ja järjestävät vierailuja yrityksiin.
Neljä vuotta sitten perustetussa Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenen henkeä.
Onko reilua, että kaikki espoolaiset työnhakijat eivät saa yhtä hyvää palvelua kuin maahanmuuttajat?
Keskuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Olga Silfver muistuttaa yhdenvertaisen palvelun periaatteesta. Kyse ei ole siitä, että kaikille tarjotaan samaa vaan että kaikki pääsevät samaan tulokseen – eli töihin.
Korkeakoulutettujen osaamiskeskuksen asiakkaaksi pääsemisen yksi vaatimus on suomen kielen taitotaso B1. Tämä tarkoittaa kielitaitoa, jolla pärjää arjessa. Se ei kuitenkaan riitä asiantuntijalle työelämässä, jossa käytetään ihan omanlaistaan kieltä.
Silfverin mielestä jäykistä kielitaitovaatimuksista on luovuttava, jos halutaan saada koulutetut maahanmuuttajat töihin. Parhaiten kieltä oppii töissä.
Nämä kaksi työelämän piirrettä ovat outoja monelle
Osaamiskeskuksen työntekijät ovat huomanneet, että tietyt suomalaisen työelämän erityispiirteet voivat vaikeuttaa maahanmuuttajien työnhakua.
Lauren Jung kertoo, että Yhdysvalloissa ei todellakaan soiteta suoraan yrityksen johtajalle töitä hakiessa. Aluksi hän luuli, että suomalaisissa työpaikkailmoituksissa johtajan numero oli vain muodon vuoksi.
Videolla Lauren Jung kertoo, miten ensimmäinen puhelu johtajalle sujui:
Yrityskoordinaattori Iita Turkan mukaan monille maahanmuuttajille suomalaisen työelämän matala hierarkia on uutta ja outoa. Ei tarvitse olla puku päällä, ja johtajille voi hyvin soittaa töitä etsiessään.
– Rekrytoija saattaa helposti sivuuttaa hakijan, joka ei vaikuta rennolta ja käyttäytyy liian muodollisesti. Kemiat eivät kohtaa, ja työhön sopiva ihminen jää palkkaamatta.
Iita Turkka kertoo, miksi myös hakemuskirjeet ovat outo suomalaisen työelämän piirre monelle maahanmuuttajalle:
Suomalaisen vaimonsa kanssa Saksasta Espooseen muuttanut Andreas Grzegorski ehti olla vuoden verran työttömänä, kun taloudellisiin vaikeuksiin joutunut sähköautoja valmistava Volta Trucks irtisanoi suurimman osan työntekijöistään vuoden 2023 lopussa.
– Muut olivat töissä tai koulussa, ja itse istuin yksin kotona.
Uraohjaajien antama tuki oli Grzegorskille kaikkein tärkein apu työnhaussa.
– Kun hakemukseni torjuttiin, uraohjaajat piristivät. Me menemme tästä yhdessä läpi.
Osaamiskeskuksen projektipäällikkö Susanna Tuiskun mukaan asiakkaiden tukeminen on uraohjaajien työn keskiössä, sillä työnhaku on yksinäistä ja siinä tulee pettymyksiä.
Viime vuonna uraohjaajat ja yrityskoordinaattorit ehtivät auttaa yhteensä noin 500:aa espoolaista korkeakoulutettua työtöntä maahanmuuttajaa. Noin puolella heistä on teknisen alan tutkinto. Viime vuonna työllisyystilanne oli vaikea, mutta töitä löytyi 196:lle.
Lauren Jung työskentelee nyt Espoon kaupungilla yhteisökoordinaattorina.
– Koen työni olevan todella tärkeää. Tiimi, jonka kanssa työskentelen, on todella mahtava.
Pari kuukautta sitten Andreas Grzegorski puolestaan pääsi töihin VTT:lle. Hän vetää 17 hengen tiimiä, joka tutkii ajoneuvojen tulevaisuuden kestävää voimansiirtoa.
– Oli helpotus päästä töihin. Tuntui epämukavalta nostaa työttömyyskorvausta uudessa kotimaassa. Haluan antaa panokseni maksamalla veroja ja olla aktiivinen osa yhteiskuntaa.