Suurin osa Suomen europarlamentaarikoista eli mepeistä näkisi mieluiten presidentin edustamassa Suomea Nato-pöydissä.
Yle kysyi mepeiltä, kumman pitäisi edustaa Suomea sotilasliitto Naton huippukokouksissa: presidentin vai pääministerin?
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa.
Suomen Natoon liittymisen jälkeen on kuitenkin käyty keskustelua siitä, pitäisikö Nato-asioiden toimivalta määritellä perustuslaissa tarkemmin. Nyt presidentti on edustanut Suomea Naton kokouksissa ja pääministeri EU-kokouksissa.
Euroedustajien mielipiteissä on yllättävää hajontaa puolueiden sisällä.
Kokoomuksen europarlamentaarikkojen Mika Aaltolan, Aura Sallan ja Pekka Toverin mielestä presidentin tulisi edustaa Suomea Naton huippukokouksissa. He painottavat presidentin roolia ulkopolitiikan johdossa ja puolustusvoimien ylipäällikkönä.
– Nämä kaksi roolia määrittävät selvästi sen, että on Suomen edun mukaista, että presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksissa, Aura Salla perustelee.
Katso videolta, miten Aaltola perustelee kantansa:
Toveri korostaa, että tiivis yhteistyö ja hyvä tiedonkulku pääministerin kanssa ovat elintärkeitä. Entinen tiedustelupäällikkö Toveri on tehnyt pitkän uran puolustusvoimien palveluksessa.
– Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö ja päättää siten operatiivisista sotilasasioista. Resurssit tulevat kuitenkin pääministerin kautta, ja maamme perustuslainkin mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Siksi on tärkeää, että presidentti koordinoi tätä toimintaansa tiiviissä yhteistyössä pääministerin kanssa ja informoi tätä kaikesta olennaisesta.
Kokoomuksen neljäs meppi Sirpa Pietikäinen on eri linjoilla. Hän katsoo, että paikka Nato-pöydissä kuuluisi pääministerille, ei presidentille.
– Tämä on valtiosäännön hengen mukaista. Pääministeri ja valtioneuvosto ohjaavat Suomen yleistä politiikkaa, luonnollisesti yhdessä ja yhteistyössä presidentin kanssa.
Pääministerin kannattajat korostavat parlamentaarista vastuuta
Vasemmistoliiton euroedustajista Merja Kyllönen ja Jussi Saramo kannattavat rooliin pääministeriä, mutta Li Andersson valitsi presidentin.
Katso videolta, miten Saramo perustelee näkemyksensä:
– Pääministeri suhteessa eduskuntaan toimii tässä asiassa paremmin, kun on vastuullinen myös resursseista. Valta ja vastuu ovat samassa linjassa, Kyllönen perustelee.
Andersson on tyytyväinen presidentin ja pääministerin nykyiseen työnjakoon, kunhan tiedonkulku heidän ja eduskunnan välillä turvataan.
– Nykyinen käytäntö, jossa presidentti edustaa Suomea Nato-huippukokouksissa ja pääministeri EU-huippukokouksissa, on mielestäni toimiva. Presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siinä missä pääministeri vastaa EU-politiikasta.
– On samalla tärkeää varmistaa, että tieto kulkee presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, ja että presidentti ei tee sitoumuksia, jotka liittyvät esimerkiksi eduskunnan budjettivaltaan.
Keskustan europarlamentin jäsen Elsi Katainen haluaisi pääministerin Nato-kokouksiin, Katri Kulmuni presidentin. Katainen vahvistaisi pääministerin roolia Natossa, koska hän on vastuussa eduskunnalle.
– Puolustusliitossa käsitellään esimerkiksi budjettiin vaikuttavia asioita, joiden osalta eduskunnalla on päätösvalta, Katainen sanoo.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomen yhteinen kanta joka tapauksessa sovitaan yhdessä tasavallan presidentin ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kanssa, Kulmuni taas painottaa.
Nykyinenkin työnjako toimii
SDP:n europarlamentaarikot Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma valitsisivat presidentin edustamaan Suomea Naton korkean tason kokouksiin.
– Niin kauan kuin presidentti perustuslain mukaan johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on hyvä hyödyntää tätä instituutiota Suomen intressien edustamiseen. Hyvä ja vahva perinne siitä, että eduskunta pidetään informoituna, on kestävä, Guzenina vastasi.
Heinäluoma korostaa kokoomuslaisten meppien tapaan presidentin ensisijaista vastuuta ulkopolitiikasta ja hänen rooliaan puolustusvoimain ylipäällikkönä.
– Valtioneuvoston osuus on perusteltua hoitaa ulko- ja puolustusministerin läsnäololla kokouksissa. Näin voidaan turvata myös eduskunnan tiedonsaanti- ja valvontavelvoitteen hoitamista. Kaikissa tapauksissa Suomen Nato-linjaukset vaativat presidentin ja valtioneuvoston, ja myös eduskunnan tiivistä yhteistoimintaa.
Vihreiden mepeistä Maria Ohisalo valitsi pääministerin. Ville Niinistö ei osannut sanoa.
Katso videolta, kuinka Ohisalo perustelee mielipidettään:
RKP:n euroedustajan Anna-Maja Henrikssonin mielestä presidentti on ensisijaisesti oikea henkilö edustamaan Suomea Natossa.
– Luonnollisesti Suomea edustetaan Naton huippukokouksissa hyvässä yhteistoiminnassa pääministerin ja valtioneuvoston kanssa.
Perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen katsoo Naton huippukokouksen sopivan luontevasti juuri presidentin tontille.
– Tämän lisäksi bonuksena presidentin kuuden vuoden toimikausi tuo pitkäjänteisyyttä Suomelle tärkeiden ulkosuhteiden kehittämiseen puolustuksessa. Presidentinvaalin toteutustapa myös takaa sen, että hänellä on aina poikkeuksellisen vahva mandaatti osallistua foorumeihin, joilla on Suomen turvallisuuden kannalta poikkeuksellinen merkitys.