Yrittäjät ovat tyytymättömiä etenkin kuntien elinkeinopolitiikkaan ja yrittäjien kohteluun Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona julkaisemassa kuntarankingissa Rovaniemen alueen sijoitus oli 19. ja Kemi-Tornion 24. Muita Lapin seutukuntia ei ollut vertailussa mukana. Ranking mittaa kuntien vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.
Edellisessä vuoden 2023 vertailussa Rovaniemen sijoitus oli 18. Kemi-Tornion sijoitus putosi vuodesta 2023 neljä pykälää ja alue oli toiseksi viimeinen.
Rankingissa hyödynnetään yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Yritykset arvioivat kyselyssä muun muassa kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyttä, julkisia yrityspalveluita sekä hankintojen toteutusta.
Kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 kaikkiaan 2515 yritysjohtajaa.
”Eivät yrittäjien ajatukset tyhjästä synny”
Lapissa kohennusta aiempaan oli ainoastaan tilastoihin perustuvassa kuntatalouden vertailussa. Tilastojen valossa yrittäjyysaktiivisuus on Rovaniemen seudulla säilynyt hyvänä, mutta Kemi-Torniossa sekin on erittäin huonolla tolalla.
Elinkeinopolitiikka ja yritysten kohtelu saavat yrityksiltä huonon arvosanan sekä Rovaniemen että Kemi-Tornion seudulla.
Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Annalan mielestä tuloksen pitäisi olla kunnille nyt selkeä hälytysmerkki.
– Eivät yrittäjien ajatukset tyhjästä synny, eivätkä he huvikseen anna negatiivista palautetta.
Ansalan mukaan Rovaniemellä yrittäjien kritiikki voi hyvinkin olla seurausta poukkoilevasta päätöksenteosta. Esimerkkinä Ansala mainitsee kaavoituksen.
– Kaavat käyvät lähes poikkeuksetta hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Ehkä yrittäjillä on kokemus, että he eivät voi luottaa kunnan johdonmukaisiin ratkaisuihin.
Kemi-Tornio -seudulla yritysten tyytymättömyyttä voi Ansalan mukaan osaltaan selittää Metsä Groupin tehdashankkeen valmistumisen jälkeinen hiljaisempi vaihe.
– Tulevat kuntavaalit on erinomainen mahdollisuus pohtia näitäkin asioita. Uudet valtuustot päättävät niistä konkreettisista ratkaisuista, joilla paikallista elinkeinoelämää tuetaan.
Mikä pohjoisessa sijainnissa on vikana?
Parin vuoden takaisesta eniten Lapissa tippuivat arviot yritysten maantieteellisen sijainnin sopivuudesta. Kysymyksellä kartoitettiin siis sitä, miten yrityksen sijainti vastaa toiminnan tarpeisiin.
Mikä pohjoisessa sitten yhtäkkiä on niin kovasti vikana? Ovathan esimerkiksi Lapin logistiikka ja pohjoisen kilpailukyky olleet keskusteluissa parin viime vuoden aikana enemmän kuin vuosikymmeniin.
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen valottaa, että yrityskyselyssä sijainnin sopivuutta voidaan arvioida monista näkökulmista.
– Esimerkiksi niin, että työvoiman saatavuus on tietyillä aloilla juuri pohjoisessa vaikeaa.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala puolestaan pohtii kuljetuskustannusten nousun vaikutusta yritysten toimintaan. Kuljettaminen Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Suomeen on varsinkin teollisuusyrityksille entistä kalliimpaa kaikilla kuljetusmuodoilla.
– Se heikentää kilpailukykyä suhteessa muihin yrityksiin, jotka toimivat Euroopan markkinalla, Ansala toteaa.