Saksan viranomaisten ja teollisuuden piirissä on puhuttu Nord Stream 2:n käytööntotosta ja suomalaisen vedyn tuomisesta sitä myöden Keski-Eurooppaan, kertoo saksalainen talouslehti Handelsblatt.
Syyskuussa 2022 yksi Nord Stream 2 -kaasuputken kahdesta linjasta vaurioitui räjähdysten seurauksena, samoin kuin molemmat Nord Stream 1 -putken linjat.
Ajatus vedyn viemisestä Saksaan ei ole uusi. Suomessa kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid ja sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid ovat laatineet skenaarioita aiheesta. Yhdessä skenaarioissa Suomeen rakennetaan vedynsiirtoverkko, joka mahdollistaa puhtaan vetykaasun ulkomaankaupan Pohjois-Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Tämä ei kuitenkaan liity Nord Streamiin.
Tutkija: Tämä voisi olla tapa päästä Venäjän kaasusta
Nord Stream -putken käyttämisestä suomalaisen vedyn vientiin on mielenkiintoinen, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen. Hän on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.
– Tämä on tämmöistä tavallaan outside the box -ajattelua. Monet kuvittelevat, että Nord Stream -putki on Venäjän omaisuutta, vaikka se on usean maan yhteistuotos. Venäjällä on ollut enemmistöasema, mutta nykyinen geopoliittinen tilanne muuttaa asetelmia, Tynkkynen sanoo.
Hänen mukaansa putken hyödyntäminen vedyn kuljetukseen olisi innovatiivista ajattelua, joka voisi tukea Suomen energiastrategiaa ja samalla heikentää Venäjän fossiilienergian vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa.
– Tämä olisi tapa varmistaa, ettei putki ruostu merenpohjassa hyödyttämättä. Se olisi myös keino estää Venäjää jatkossa käyttämästä samaa putkea fossiilikaasun vientiin Eurooppaan, hän perustelee.
Tynkkynen muistuttaa, että Euroopassa ja Saksassa on poliittisia liikkeitä, jotka ajavat kaasukaupan avaamista Venäjän kanssa. Jos Nord Stream 2 -putki valjastettaisiin vedylle, se estäisi tämän paluun.
Tynkkysen mukaan idea on strateginen vastaveto Venäjä-myönteisille energialinjoille ja voisi vahvistaa EU:n vihreää siirtymää konkreettisella tavalla. Tämä olisi selkeä käytännön ratkaisu Euroopan energiariippumattomuuden parantamiseen.
– En osaa yhtään sanoa, että mikä sen kannattavuus olisi, eli siihen en ole paras ihminen siihen vastaamaan.
Tällä hetkellä yksikään Nord Streamin haara ei tule Suomen maaperälle.
Paljon muttia ja turvallisuushaasteita
Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo, että hankkeessa on jonkin verran haasteita ja muttia, juuri taloudellisesti.
– Tämä on houkutteleva ajatus sille, joka harkitsee tämmöistä bisnestä, koska mahdollisesti sen vetyputken saisi edullisesti niin, että ostaisi ja kunnostaisi sitten tämän Nord Streamin. Mutta kyllä tämä on aika kaukaa haettu ajatus on, Vakkilainen sanoo.
Haasteena on aiemmille suunnitelmille on ollut vetyputken hinta. Rakennuskustannukset voisivat nousta jopa Nord Stream -kaasuputken rakentamisen tasolle, joten projekti edellyttäisi sekä vedyn tuottajia että kuluttajia, jotka sitoutuisivat siirtosopimuksiin, Vakkilainen arvioi.
– Saksan ja Norjan välisen vetyputken suunnitelmat kariutuivat juuri tähän syyhyn: tarvittavia sitoumuksia ei saatu riittävästi.
Tilanne on hankala, koska Suomessa ei ole vielä merkittävää vetytuotantoa, eikä Saksassa vastaavaa vedyn kulutusta. Tämä vaikeuttaa vetyputken rahoittamista.
Yksi haaste on turvallisuus. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvaa infrastruktuuri on Itämerellä. Siksi on epävarmaa, löytyisikö vakuutusyhtiöitä tai sijoittajia, jotka uskaltaisivat vakuuttaa tai rahoittaa merenpohjan vetyputkea.
Vakkilaisen mukaan toinen vaihtoehto olisi vetää vetyputki Baltian maiden ja Puolan kautta Saksaan tai Ruotsin kautta Saksaan. Tällä reitillä ei tarvitsisi huolehtia merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta.
Suomessa on suunniteltu viime vuosina valtavasti investointeja vetyyn. Laitoksia on mahdollisesti tulossa ympäri Suomea.
Trumpin kaveri haluaa putken?
Yksi syy suomalaisen vedyn pohtimiseen on se, että Saksassa ei haluta putkea konkurssiin. Jos konkurssi tulee, putki voi päätyä presidentti Donald Trumpia lähellä olevan yhdysvaltalaisen sijoittajan Stephen Lynchin käsiin. Focus-lehti ja muut mediat kertovat, että hän olisi hakenut Yhdysvaltain valtiovarainministeriöltä lupaa tehdä tarjous putkilinjasta, jos se myytäisiin konkurssimenettelyn yhteydessä huutokaupassa.
Yhdysvallat on jo pitkään asettanut pakotteita putkilinjaan liittyville liiketoimille, minkä vuoksi sijoittajan oli haettava poikkeuslupaa. Lynch perustelee hakemustaan sillä, että Yhdysvaltain hallituksella olisi parempi neuvotteluasema Venäjän ja Ukrainan välisissä rauhanneuvotteluissa, jos putkilinja olisi amerikkalaisessa omistuksessa. Jos Nord Stream 2 AG ei mene konkurssiin, Lynch ei voi haaveilla kaupasta.
Konkurssille lisäaikaa
Reuters uutisoi aiemmin, että sveitsiläinen tuomioistuin on pidentänyt Nord Stream 2 AG:n eli Venäjän Gazpromin tytäryhtiön määräaikaa velkojensa uudelleenjärjestelylle 60 päivällä.
Nord Stream 2 kuljetti Venäjältä kaasua Saksaan, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja siitä seurasi hanojen sulku Saksassa.
Syyskuussa 2022 yksi Nord Stream 2 -kaasuputken kahdesta linjasta vaurioitui räjähdysten seurauksena, samoin kuin molemmat Nord Stream 1 -putken linjat.
Räjähdykset vielä selvittämättä
Nord Stream 1:n putket olivat valmiina joulukuussa 2012. Jo 2014 alkoi Venäjän ja Ukrainan ensimmäinen sota, jonka seurauksena Venäjä miehitti Krimin. Sota ja miehitys eivät pysäyttäneet Saksan ja Venäjän energiayhteistyötä. Nord Stream 2:n kaksoisputkien rakentaminen alkoi vuonna 2018 ja syksyllä 2021 oli valmista. Kaasuputkea ei ehditty ottaa käyttöön ennen kuin Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Juttua muokattu 21.2. kello 16.31. Korjattu kohta: Suomessa on suunniteltu viime vuosina valtavasti investointeja vetyyn. Laitoksia on mahdollisesti tulossa ympäri Suomea.