Tekoälymallien lisääntyvä käyttö ja niiden nopea kehitys ovat nostaneet esiin kysymyksiä tekoälyn etiikasta.
Keskustelua on kirittänyt kiinalaisen Deepseek-yhtiön R1-tekoäly, joka on julkaisunsa jälkeen ravistellut pörssikursseja ja haastanut jo olemassa olevia, markkinoita johtavia yhdysvaltalaisia tekoälymalleja.
Ylen aamussa tiistaina vieraillut Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg pohtii, että kiinalainen tekoäly pakottaa miettimään tekoälyn etiikkaan liittyviä kysymyksiä uudesta näkökulmasta.
Wallenberg tuo esiin, että tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset koskevat niin tekoälymallien kehittämistä kuin niiden lopullista käyttötapaa.
Samoilla linjoilla on Aalto-yliopiston professori Arno Solin. Hän tuo esiin myös sen, että erilaiset valinnat vaikuttavat siihen, millaisen maailmankuvan tekoäly meille välittää.
Solin huomauttaa, että isotkin tekoälymallit on joku luonut ja opettanut niille datan, minkä pohjalta ne ajattelevat.
Näitä valintoja tehdään erilaisissa omissa kuplissa, erilaisten lainsäädäntöjen ja ilmapiirien alla riippuen siitä, luodaanko tekoälymalleja Kiinassa vai Yhdysvalloissa.
Solin näkeekin, että olisi oleellista kehittää ja kouluttaa tekoälymalleja myös Euroopassa.
– Jos haluamme, että mallit peilaavat eurooppalaisia arvoja, Solin toteaa.
Anna-Mari Wallenbergin mielestä tekoälyn käytön etiikka on sidottu yhteiskunnan kehitykseen, tavoitteisiin ja arvopohjaan.
Wallenberg näkee, että teknologian tulisi edistää jo olemassa olevia päämääriä. Tekoälyn etiikka on näin aina alisteista keskustelussa olevalle arvopohjalle, hän sanoo.