Unescon maailmanperintökohteena ehdolla olo saattaa näkyä jo Kotkan Sunilan asuntojen arvossa.
– Yleisesti Suomen asuntomarkkinoilla hinnat ovat laskeneet, mutta Sunilassa lasku on pystytty torjumaan. Pari kolme vuotta on ollut suhteellisen tasaista aikaa, sanoo kiinteistövälittäjä ja Sunila-aktiivi Jani Kylmänen.
Alvar Aallon suunnittelemaa Sunilan asuinaluetta Kotkassa alettiin valmistella maailmanperintökohteeksi neljä vuotta sitten. Kylmänen on huomannut, että viime vuosina alueelta on etsitty mahdollisimman alkuperäisessä kunnossa olevia asuntoja. Alueelta saa asunnon noin 20 000 eurolla.
Hakemus Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten lisäämiseksi Unescon maailmanperintökohteeksi jätettiin helmikuun alussa. Museoviraston valmistelema esitys sisältää kolmetoista rakennusta tai aluetta ympäri Suomea.
Poikkeuksellista Sunilan alueessa on, että rakennukset ovat tavallisia koteja, eivät vain historiallisia kohteita.
– Muita asuttuja Unesco-kohteita Suomessa ovat Vanha Rauma ja Suomenlinna, kertoo Alvar Aalto -säätiön arkkitehti Jonas Malmberg.
Mahdollinen valinta Unescon maailmanperintökohteeksi tuo Sunilan asukkaille velvoitteita, mutta myös hyötyjä.
Alvar Aalto suunnitteli Sunilan asuinalueen aikoinaan viereisen sellutehtaan työntekijöille. Aikojen saatossa tehtaan ja alueen yhteys väheni. Alue ehti jo hiljetä, kunnes se löydettiin uudestaan ja Alvar Aallon perinnöstä kiinnostuneet alkoivat hankkia ja kunnostaa asuntoja.
Stora Enson Sunilan tehdas suljettiin vuonna 2023. Alueella asuu vielä joitakin tehtaassa työskennelleitä ikäihmisiä. Lisäksi asuntoja omistavat Aallon houkuttelemat sijoittajat ja taiteilijat sekä vapaa-ajan asunnon ostajat.
Selvitimme, miten maailmanperintökohteeksi hakeutuminen muuttaa asukkaiden elämää.
1. Talojen ulkoasu on tarkka
Maailmanperintökohteeksi valinta ei suoraan tarkoita alueen suojelua, vaan se tarvitsee rinnalleen muita toimia. Sunilassa tämä tarkoittaa alueen asemakaavan päivittämistä. Uusi kaava määrittelee esimerkiksi aikaisempaa tarkemmin, millaisia materiaaleja rakennusten ulkoseinissä saa käyttää.
– Vuosien kuluessa korjauksissa on tehty myös virheitä, joita korjataan tulevien korjausten yhteydessä, sanoo Pro Sunilan hallituksen jäsen Hannu Oksanen.
Kaavassa suojataan myös ympäröivää luontoa, kuten vanhat männyt. Viheralueet olivat Alvar ja Aino Aallon suunnittelussa tärkeä elementti.
Rakennusten sisäosiin eli asuntoihin suojelukaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta.
2. Alueen hoitoon toivotaan yhteistyötä
Unesco-kohteita hoitaa aina hoitokunta, joka nyt perustetaan myös Sunilaan. Hoitokunta toimii asukkaiden ja Unescon välillä ja vaikuttaa alueen kehittämiseen. Aikaisemmin taloyhtiöt ovat toimineet yksin, korjaten jokainen omaa kiinteistöään. Nyt toiveissa on, että voimavaroja voisi yhdistää.
– Mukaan halutaan kaikki taloyhtiöt keskustelemaan ja jakamaan vastuuta, sanoo Aallon perintöä varjelevan asuinalueyhdistyksen Pro Sunilan puheenjohtaja Anne Stocker.
Mukaan tulevat myös myös Kotkan kaupungin edustajat, Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö.
3. Opaskylttejä ja toiveita turismista
Unesco-kohde saattaa kiinnostaa turisteja.
– Sunilan alueelle on tulossa tämän vuoden aikana opaskyltit, jotka kertovat, missä voi liikkua, kertoo Sunila-aktiivi Jani Kylmänen.
Pro Sunilan jäsenet toivovat, että turistien kiinnostus lisäisi myös bussiyhteyksiä alueelle. Niitä parannetaan tarpeen mukaan, mutta hitaasti.
– Suuria muutoksia ei kannata odottaa heti, sanoo Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen.
Pro Sunilan puheenjohtaja Anne Stocker toivoo, että muutkin alueen palvelut paranisivat pidemmällä aikavälillä.
– Voisi tulla esimerkiksi ruokapaikkoja, kun turistit tuovat alueelle rahaa.
Alueella on jo nyt Airbnb-toimintaa, joka todennäköisesti pysyy sallittuna myös jatkossa. Pro Sunilan hallituksen jäsen ja Sunilan Aalto kodit -tapahtuman tuottaja Hannu Oksanen kertoo, että matkailijat ovat kiinnostuneita arkkitehtuurista ja kulttuurista.
4. Kuluja tulee, mutta rahoitus helpottuu
Rakennusten kunnostaminen vaatii rahaa. Taloyhtiöt ovat erilaisissa tilanteissa esimerkiksi putkiremonttien kanssa.
Kunnostus voi nostaa yhtiövastikkeita. Toisaalta kiinnostuksen noustessa aluetta kohtaan myös pankit suhtautuvat aikaisempaa suopeammin lainanhakuun.
– Hakiessamme viime vuonna lainaa kolmen talon salaojaremontteihin saimme viisi lainatarjousta. Rahoitus saatiin Hypo-pankista, joka toimii pääosin kasvukeskuksissa, hän kertoo.
Unesco-status voisi ehkä avata myös muita rahoitusmahdollisuuksia, esimerkiksi EU-tukien haun kulttuurin säilyttämiseen.