Saksa siirtyy nyt vauhdilla oikealle, ja tämä lihakauppias tietää syyn

Saksa menee sunnuntain vaaleihin kovissa paineissa. Eniten puhuttaa maahanmuutto.

Lihakauppias Stefan Berger tiskin takana sininen esiliina yllään puhuu toimittajalle ja elehtii käsillään.
Lihakauppias Stefan Berger myymälässään Aschaffenburgissa Baijerissa. Kuva: Tanja Heino / Yle
    • Katarina Baer
    • Tanja Heino
    • Marja Väänänen
    • Kari Nihti

ASCHAFFENBURG Pitkä terassipöytä huojahtelee kävelykadun poikki, kun Stefan Berger kantaa sitä apulaisen kanssa. Bergerin lihakaupan sulkemisaika lähestyy, pöytä tulee yöksi sisään.

Berger pyörittää perheyritystä neljännessä polvessa. Tiskin takana kuulee makkararöykkiöiden äärellä kaikenlaista.

– Moni puhuu maahanmuuttajista nyt hirveän vihaiseen sävyyn, Berger kertoo.

Vain parinsadan metrin päässä lihakaupasta tapahtui tammikuun lopussa veriteko, joka käänsi saksalaisten katseet tänne, Vaasan kokoiseen baijerilaiseen kaupunkiin Etelä-Saksassa.

Turvapaikanhakija hyökkäsi puistossa ulkoilemassa olleen päiväkotiryhmän kimppuun veitsen kanssa. Yksi pikkulapsista kuoli, samoin apuun rientänyt sivullinen perheenisä.

Kuvassa on muistopaikka, johon on tuotu suuri määrä kynttilöitä, pehmoleluja ja kukkia. Ihmiset kulkevat paikan ohi, ja taustalla näkyy kaupunkimaisemaa.
Puistossa Aschaffenburgissa oli kynttilämeri paikassa, jossa pieni päiväkotilapsi kuoli veitsi-iskussa. Kuva: Tanja Heino / Yle

Aschaffenburgin veitsi-isku muutti Saksan ensi sunnuntaina pidettävät liittopäivävaalit hetkessä maahanmuuttovaaleiksi. Aihe nousi pintaan jälleen kipeästi viime torstaina, kun autoilija ajoi väkijoukkoon Münchenissä. Epäilty tekijä on niin ikään turvapaikanhakija.

Kuinka oikealle Saksa on siirtynyt?

Aschaffenburg joutui laitaoikeiston pyöritykseen pikkulapsen hengen vaatineen veitsi-iskun jälkeen.

Osin äärioikeistolaisen AfD-puolueen johtohahmoihin kuuluva Björn Höcke riensi kaupunkiin vaatimaan maahanmuuttajien häätöä Saksasta. Myös muut puolueet kiirehtivät vaatimaan kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.

Varsinainen kuohunta alkoi tammikuun lopussa. Tuolloin keskustaoikeistolainen kristillisdemokraattipuolue CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU veivät Berliinissä liittopäivien äänestykseen omat, tiukemmat maahanmuuttokantansa ja saivat niille enemmistön AfD:n kanssa.

Muut puolueet tuomitsivat yhteistyön.

Ihmisiä kävelee kapealla kadulla. Etualalla mustaan pitkään takkiin pukeutunut nainen, jolla on päässään huivi. Kadun molemmin puolin on vanhoja pastellisävyisiä matalia taloja.
Aschaffenburgin vanhassa keskustassa on kapeita katuja. Kuva: Tanja Heino / Yle

Moni miettii nyt, onko koko Saksa muuttumassa AfD:n vanavedessä muukalaisvihamieliseksi ja yhteistyöhaluttomaksi maaksi.

Saksaan on viime vuosina tullut väkilukuun suhteutettuna kolminkertainen määrä tulokkaita verrattuna Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto natisee liitoksistaan.

Kaikkiaan maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on tuplaantunut vuodesta 2010 lähtien noin 30 prosenttiin.

Näin tutkija selittää Saksan tilannetta:

AfD:lla kannatusta Baijerissakin

Oikeistopopulistiset mielialat ovat vallanneet myös Aschaffenburgia viime vuosina, lihakauppias Berger kertoo.

– Arvioisin, että jo kolmannes kaupunkilaisista kannattaa AfD:tä, lihakauppias Berger sanoo.

Jos näin on, muutos olisi iso seudulla. Se on koko sodanjälkeisen ajan kuulunut vankasti kristillisdemokraattien laajaan linnakkeeseen, kuten koko Baijerin osavaltio.

Ulkona kadulla eläkeläispariskunta Anna ja Alfred Huhn ovat tulossa lääkärin vastaanotolta.

Anna Huhn silmäilee tuomitsevasti ympärilleen. Vieressä on turkkilaistaustaisten saksalaisten hedelmäkauppa.

Katunäkymä Aschaffenburgin kaupungin keskustasta.  Kadun molemmin puolin näkyy vanhoja matalia rakennuksia. Ihmisiä kävelee kadulla.
Vaalimainoksia on nyt ympäri Saksaa, myös Aschaffenburgissa. Kuva: Tanja Heino / Yle

– Täällä pitäisi siivota perusteellisesti, Anna Huhn mutisee.

Hän ei tarkoita roskia. Niitä ei juuri ole siisteyttä arvostavien saksalaisten kaduilla. Huhn tarkoittaa maahanmuuttajia. Mutta ei kaikkia. Hän on samoilla linjoilla Fohbeckin kanssa.

– Puhun rikollisista. Rikolliset maahanmuuttajat pitää saada pois Saksasta, Anna Huhn sanoo ja jatkaa tuohtuneena:

– Jos se mies [puukottaja] olisi poistettu maasta niin kuin olisi pitänyt, ei lapsi olisi kuollut.

Alfred Huhnille on selvää, ketkä liittopäivien äänestyksessä toimivat lurjusmaisesti: muut puolueet, eivät kristillisdemokraatit.

– Jos toiset olisivat tukeneet CDU:n kannanottoja, ei AfD:n äänillä olisi ollut merkitystä, Alfred Huhn puuskahtaa.

Anna Huhn kertoo, ettei uskalla enää liikkua ulkona pimeällä.

– Kotikaupungissamme on paljon rikollisuutta.

Kartalla Aschaffenburgin kaupunki Baijerissa Saksassa.
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Nuoretkin tiukennusten kannalla

Entä miten asioista ajattelevat nuoret? Maltilliseen enemmistöön kuuluvien nuorten näkemykset paljastanevat jotain siitä, millainen Saksa on tulevaisuudessa.

Kysytään asiaa kahden suuren puolueen nuorisopolitiikoilta.

Sosiaalidemokraattien nuorisojärjestöön kuuluva Valentin Wagstiel, 22, ymmärtää iskuista huolestuneita maanmiehiään. Hän on puolueensa tavoin valmis kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa.

Kunnon demarina hän kuitenkin luottaa hallitusvastuuta viime vuodet kantaneen puolueensa laatimiin lakeihin.

Ne riittävät, kunhan niitä vain aletaan toteuttaa pontevammin, Wagstiel toteaa.

AfD:n ja kristillisdemokraattien yhteisäänestys saa hänet lähes kiihtymään:

Keskustaoikeistolaiset nuoret tapaavat trendikkäässä kahvilassa kaupungin hulppean linnan kupeessa. Mitä mieltä nämä kristillisdemokraattien nuorisojärjestön puuhahenkilöt ovat oman puolueryhmänsä äänestysyhteistyöstä AfD:n kanssa?

Heidän mielestään kristillisdemokraatit toimivat oikein ottaessaan haltuun keskustelua maahanmuutosta. Mitä tapahtuisi, jos koko aihepiiri jäisi yksin AfD:n vaalityön käyttöön? Sitä kannattaa heidän mielestään kysyä.

– Meidän pitää huolehtia, että maahanmuuttoteema ei jää yksin oikeistopopulisteille, sanoo Maximilian Beck, 25.

Toinen Maximilian, Maximilian Buller, 28, nyökyttelee vieressä. Hän näkee tilanteen Saksassa näin:

Lihakauppias herkistyy

Palataan Bergerin lihakauppaan. Kauppa käy Bergerin mukaan entiseen tahtiin, vaikka Saksan taloudella menee huonosti.

On lihakauppiaalla silti huolia. Työttömyys on Saksassa nousussa, mutta samaan aikaan työmarkkinoita piinaa pula osaavasta työvoimasta. Myös Bergerin perheyritys kärsii siitä.

Työntekijöitä on 15, ja osa lähestyy eläkeikää. Berger on etsinyt jo vuosia kisällejä oppisopimuskoulutukseen, turhaan.

– Minulla oli koulutettavia viimeksi viisi vuotta sitten.

Viereisen talon leipuri sulkee myymälänsä jo kello 14, koska työntekijöitä ei ole, Berger kertoo.

Tämä on lihakauppiaan kanta maahanmuuttokeskusteluun:

Äkkiä Berger joutuu tunteiden valtaan. Sitten hän kertoo: hänen lapsenlapsensa oli paikalla veitsi-iskussa. Bergerin lapsenlapsi kuului hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen päiväkotiryhmään ja istui rattaissa paikan päällä puistossa.

– Se oli niin kamalaa, etten voi puhua siitä, hän sanoo itkua nieleskellen.

Koottuaan itsensä hän lisää:

– Se oli sairaan ihmisen hirveä teko, ja meidän perheellä oli onnea.

Bergerillä on suuri sydän. Hän ei halua puhua pahaa maahanmuuttajista eikä mistään ihmisryhmästä.

– Kaikissa joukoissa on hyviä ja pahoja ihmisiä, hän sanoo.

Korjaus 17.2. kello 10.09: Juttuun korjattu oikea linkki, jossa näkyy ulkomaalaistaustaisten osuus Saksassa.