Tänään päättyy Suomen rikoshistorian laajimman salametsästysvyyhdin oikeuskäsittely, jossa 31 miestä epäillään lukuisista ja poikkeuksellisista metsästysrikoksista.
Oikeudenkäynnin alkaessa Ylen uutisen otsikko oli: ”Tavalliset miehet kävivät vuosia salametsästämässä petoja, epäilee poliisi – nyt osaa uhkaa historiallisen ankara tuomio”. Jutun mukaan poliisi on kuvaillut epäiltyjä tavallisiksi miehiksi. Tämä ajatus toistuu myös otsikossa.
Kun salametsästämisestä epäillään ”tavallisia” suomalaisia miehiä, luomme omalta osaltamme mielikuvaa siitä, että suomalainen mies on taipuvainen tekemään metsästysrikoksen.
Metsästäminen on monelle suomalaiselle osa elämää. Vuonna 2023 noin 186 000 ihmistä kävi metsällä, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastosta. Ehkä salametsästäminen on siksi meille alitajuntaisesti ”tavallisempi” rikos kuin esimerkiksi murha.
Vaikka yhteen sanaan takertuminen voi tuntua liialliselta, on sanavalinnoilla merkitystä. Ne ovat osa kehystämisen prosessia.
Emeritusprofessori Janne Seppänen ja viestinnän professori Esa Väliverronen määrittelevät kehystämisen teoksessaan Mediayhteiskunta ”valintojen ja muokkausten prosessiksi, jonka avulla mediaesityksiä tuotetaan”.
Muokkaamme sanavalinnoillamme mielikuvia ja todellisuutta, josta uutisoimme. Kun puolueiden kannatusluvuista kertoviin uutisiin yhdistetään kilpailua korostavia termejä kuten ”kiriä” ja ”saavuttaa”, on meidän vaikeampi mieltää politiikkaa mielessämme vaikkapa yhteistyönä tai kompromissien hakuna.
Kehystämisen vaikutus on usein erityisen selvä lähisuhdeväkivaltaa kuvatessa. Kun mediat saivat selville, että poliisi epäilee ex-jääkiekkoilija Janne Puhakan murhasta tämän entistä miesystävää Rolf Nordmoa, alkoi etusivuille ilmestyä myös juttuja, joissa haastateltiin Nordmon naapureita.
Muun muassa Helsingin Sanomat siteerasi norjalaismedian juttua, jossa Nordmon naapuri kuvaili tätä ”hyväksi ja lämpimäksi ihmiseksi”. Ilta-Sanomat puolestaan vieraili Nordmon mökillä Norjassa, missä haastateltavan naapurin mukaan Nordmosta ”piirtyi kiltin ja perheellisen isän mielikuva”.
Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Tuija Saresma nostaa haastattelussa esiin ”tavallisuuden” mahdollisen oikeuttavan vaikutuksen.
– Tavallisuus voi olla oikeutus rikokselle, koska samoin voisi toimia ”kuka tahansa meistä”. Kun epäillyt olivat ”tavallisia miehiä”, he eivät olleet pahoja poikkeusyksilöitä, ja rikoskin saattaa näyttäytyä jotenkin ymmärrettävämpänä, Saresma pohtii.
Hän pohtii, kuinka esimerkiksi terrorismirikosten yhteydessä toimittajat saattavat korostaa tekijän mielenterveysongelmia, uskonnollisia syitä tai muuta seikkaa, joka erottaa rikollisen ”meistä” ja tekee rikoksesta poikkeustapauksen.
– Monesti ajatellaan, että tavallinen ihminen ei voi olla paha. Parisuhde- ja perheväkivallasta uutisoitaessa nousee välillä esiin ajatus tekijästä ”tavallisena kivana naapurin miehenä”. Jos tavallisuuden taakse ei näe, voi olla sokea sille, mihin tekoihin kuka tahansa meistä saattaa pystyä, Saresma sanoo.
Saksanjuutalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Hannah Arendt kirjoitti teoksessaan Eichmann Jerusalemissa - raportti pahuuden arkipäiväisyydestä siitä, kuinka tavallisista ihmisistä tulee totalitaarisen valtion pelinappuloita.
Osa lukijoista kritisoi häntä SS-johtaja Adolf Eichmannin tekojen vähättelemisestä, koska Arendt käytti tekstissään termiä ”banaali pahuus”. Arendt ei kuitenkaan väittänyt, että Eichmannin teot olisivat olleet tavallisia, vaan kuinka arkipäiväisiä sekä Eichmann itse että hänen motiivinsa vaikuttivat olevan.
Pahuuden banaaliuden käsite jakaa edelleen mielipiteitä. Mutta oli pahuuden syvimmästä olemuksesta mitä mieltä tahansa, ei tavallisuuden maine ole merkityksetön. Tavallisuuden korostaminen vain tiettyjen rikosten yhteydessä luo kategoriat ”tavallisemmista” (ja näin kenties vähemmän tuomittavista rikoksista) ja poikkeavista ”pahoista” rikoksista.
Rikos on kuitenkin aina poikkeus. Median ja viranomaisten on oltava varovaisia, jotta emme tule arvottaneeksi toista rikosta tavallisemmaksi kuin toista.
Katso, kuinka asianajaja Tapio Olkkonen kommentoi syytteitä ja syyttäjän vaatimuksia Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 10. helmikuuta:
Korjaus 24.2.2025 kello 9.05: Analyysissa sanottiin alun perin, että uutinen olisi ollut Ylen ensimmäinen salametsästysvyydistä. Yle on kuitenkin seurannut tapausta jo vuodesta 2022. Kyseinen uutinen julkaistiin, kun oikeudenkäyti alkoi.