Ylen Maitotyttö-audiodraaman taustatarinan kertonut entinen lomittaja, pseudonyymi ”Hilja Kerimäki” istuu keittiön pöydän ääressä maaseudulla.
– Kaikki mitä maatiloilla tapahtuu kuunnelmassa, on tapahtunut minulle henkilökohtaisesti, hän sanoo.
Yle Uutiset tapasi Hiljan, joka kertoo toimineensa lomittajana 2000-luvun alusta noin viidentoista vuoden ajan. Yle on nähnyt sekä hänen opiskelutodistuksiaan maatalousalan koulutuksista että työtodistuksia ja -suosituksia.
Tällä haastattelulla Hilja kertoo haluavansa todistaa, että hän on oikea ihminen, joka on kokenut kuunnelmassa esiin nostettuja asioita, kuten seksuaalista ahdistelua ja eläinten kaltoinkohtelua.
Audiodraaman sisältö pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa vuosien ajalta.
– Dialogeista suurin osa on fiktiivisiä, koska en voi muistaa tarkasti, mitä joku on sanonut yli kymmenen vuotta sitten. Fiktiota on myös osa henkilökohtaiseen elämääni liittyvistä asioista, Hilja kertoo.
Hiljan henkilöllisyys on ollut Ylen tiedossa kuunnelmatuotannon alusta lähtien, mutta hän ei esiinny tässäkään jutussa omalla nimellään tai kasvoillaan.
Hilja uskoo, että henkilöllisyyden paljastaminen aiheuttaisi pelkästään haittaa tiloille, joilla hän on työskennellyt. Hän haluaa myös suojella omaa perhettään ja vanhempiaan.
Muutos
Hilja kertoo olevansa lypsykarjatilan kasvatti, joka teki lomittajan töitä jo vanhempiensa vuosilomien aikana.
Työuraa maatalouslomittajana kertyi noin viidentoista vuoden ajalta.
Hän kertoo, että ristiriita ammatin ja omien arvojen välillä kasvoi pikkuhiljaa.
– Tuli olo, että asioiden pitäisi muuttua. Ratkaisevin muutos oli se, että koin, että meillä ei ole oikeutta käyttää eläimiä siten, kuin me niitä nykyisin käytämme.
Hilja kuvailee hyväksyneensä eläintuotteiden käytön pakosta, koska ei nähnyt niille vaihtoehtoja.
Audiodraamassa Hilja luopuu lopulta kaikkien eläinperäisten tuotteiden käytöstä. Näin kävi todellisuudessakin.
Yksipuolisuus
Maitotyttö-audiodraamaa on syytetty siitä, että se antaa liian yksipuolisen kuvan maataloudesta.
Hilja myöntää tietynlaisen yksipuolisuuden, mutta muistuttaa, että kyse on taiteesta ja draamasta, joka antaa siihen mahdollisuuden.
– Halusin nostaa esiin asioita, joita ei tuoda julkisesti esille missään. Myös se kuva, jonka markkinointi ja tuottajat itse antavat, on hyvin yksipuolinen.
Audiodraamasta käyty kriittinenkin keskustelu on saanut hänet yllättymään.
– Oletin, että ihmiset tietäisivät jo enemmän maataloudesta ja eläintuotannosta. Olen itse kuullut pahempiakin juttuja, kuin mitä kuunnelmassa on. Nämä esiin tuodut asiat olivat minulle niin sanotusti normaaleja asioita.
Ajankohtaisuus
Audiodraamaa on kritisoitu myös siitä, että se nostaa maataloustuotannosta esiin asioita, joissa on jo tapahtunut muutoksia.
Esimerkiksi vuonna 2024 voimaan astunut uusi eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että porsaiden kastraation yhteydessä eläimelle on annettava tulehduskipulääkettä.
Draaman aikajana kulkee 1990-luvun lopulta 2010-luvulle, jolloin näin ei vielä ollut.
– Eläinsuojelulakien muutoksissa voi mennä pitkään, vuosikymmenkin. Kaikki tilat eivät ole kehittyneet mihinkään, osa on. Ja toisaalta, kyllähän omista vanhoistakin asioista saa puhua, Hilja pohtii.
Kokemus
Hilja uskoo, että kaikki lomittajat ovat kokeneet ainakin osan niistä asioista, joita kuunnelmassa kuvaillaan.
Hän antaa mielestään kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunteen ihmisille, jotka eivät ole itse kertoneet vastaavista kokemuksista.
– Maitotyttö ei ole kuitenkaan kuvaus keskivertomaatilasta enkä tiedä, mikä sellainen kuvaus olisikaan.
Hilja pystyy samaistumaan osittain esimerkiksi draaman aiheuttamaan tuottajien suuttumukseen.
– Kaipaisin kuitenkin avoimempaa puhetta eläintuotannosta ja sen eettisyydestä ja siitä, mitä eläintuotannossa oikeasti tapahtuu.
Aloite
Maitotyttö on Yle Draaman tuottama.
Yle Draaman vastaava tuottaja Matti Kajander kertoo, että kuunnelma-aiheita tulee pääsääntöisesti ohjaajilta ja taiteilijoilta.
Niistä tuottajat valitsevat jatkokehitykseen ja tuotantoon sopivat aiheet yhdessä dramaturgien kanssa.
Ennen tuotantopäätöstä aiheet resursseineen käsitellään yksikön sisältöjohtotiimissä.
Maitotyttö -draamasta aloitteen teki Ylelle Laura Gustafsson. Gustafsson on kirjailija ja dramaturgi sekä Eläinoikeusakatemian taidevastaava, joka käsikirjoitti kuunnelman yhdessä Hiljan kanssa.
Yksi syy juuri Hiljan tarinan valitsemiselle tuotantoon oli Kajanderin mukaan se, että Hiljalla oli jo valmiiksi olemassa tekstiä ja taustamateriaalia elämästään sekä kokemuksistaan.
– Hilja oli valmis kertomaan myös omasta henkilökohtaisesta elämästään. Draama tarvitsee kokemuksia, joissa on ristiriitoja. Hiljalla oli arvoristiriita ammattinsa kanssa, Kajander sanoo.
Maitotyttö-draaman voit kuunnella alla olevan linkin kautta:
