Helsingin Hiidenkiven peruskoulun 1B-luokan oppilaat hakevat istumapaikkojaan. Pulpetit on työnnetty syrjään ja oma ope siirtynyt takariviin.
Luokkaan on saapunut tänään vieras: lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Reetta Huhta.
Edessä on suositun Fanni-kirjasarjan tunnetaitotyöpaja, jonka tarkoituksena on puhua kiusaamisesta sekä opetella tunnistamaan tunteita, joita kiusaaminen itsessä ja toisissa herättää.
Samalla lapset pääsevät harjoittelemaan konkreettisia tapoja, miten itseä ja kaveria voi puolustaa.
Tunnetaidoista on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän. Valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ne ovat kuuluneet vuodesta 2014 asti.
Varhain opitut tunnetaidot auttavat lasta ymmärtämään itseä ja myös kaveria.
Tärkeässä roolissa ne ovat myös kiusaamisen ennaltaehkäisyssä.
Näin kaveria voi puolustaa
Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä, mutta myös lapset voivat olla mukana ehkäisemässä kiusaamista.
Yksi tärkeä ennaltaehkäisykeino on puolustaminen.
Sitä on nyt tarkoitus harjoitella tunnetaitotyöpajassa.
– Tunnetaidot auttavat lapsia asettamaan rajoja ja sanomaan rohkeammin ei, tunnetaito-ohjaaja Reetta Huhta sanoo, ja pyytää samalla lapsia kokeilemaan, miten kehon asento vaikuttaa kaverin puolustamiseen.
”Hei, tuo ei ole kivaa. Lopeta!”
Kippurassa kaverin puolustaminen ei tunnu hyvältä.
Entä miltä puolustaminen tuntuu jalat pienessä haara-asennossa ja kädet lanteilla?
”Paljon helpompaa!”, lapset hihkuvat.
Katso alla oleva video ja kokeile lapsen kanssa, miten paljon sanoihin saa voimaa kehon asentoa muuttamalla.
Lapset kertovat: Tällainen olo tulee, kun kaveri puolustaa
Tarvitaan ymmärrystä ja empatiaa
Elämmekö vielä joskus maailmassa, jossa kukaan ei kiusaa toista?
Psykologi ja Fanni-tunnetaitosarjan kirjailija Heidi Livingston haluaisi olla optimisti ja sanoa kyllä, mutta se ei olisi hänen mielestään totta.
Kiusaaminen on Livingstonin mukaan inhimillistä.
– Aikuisetkin kiusaavat ja puhuvat toisilleen rumasti. Miten voisimme odottaa lapsilta toisenlaista käytöstä?
Sillä on kuitenkin merkitystä, miten kiusaamiseen puutumme.
Livingstonin mukaan kiellot ja puheet nollatoleranssista eivät pidemmän päälle ole tehokkaita keinoja kitkeä kiusaamista.
Syyt kiusaamisen taustalla jäävät huomaamatta eikä lapsi saa apua omien tai toisten tunteiden ymmärtämiseen tai työkaluja toisenlaiseen käytökseen.
– Siksi tarvitaan tunnetaitojen harjoittelemista sekä aikuisia, jotka tarjoavat empatiaa ja ymmärrystä, Livingston sanoo.
Erilaisuudesta puhuminen lisää hyväksyntää
Tunnetaitotyöpaja alkaa olla lopuillaan, mutta sitä ennen jokainen lapsi saa kävellä pitkin kehukujaa ja kuulla kavereilta ihania juttuja itsestä:
”Oot kiva kaveri”
”Olet ihana”
”Osaat hienosti tehtävät”
Opettaja Niina Tanskanen katselee tyytyväisenä oppilaidensa iloa.
Hän on huomannut, että myös hyvän vahvistamisella on tärkeä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä.
Positiivisiin tilanteisiin kannattaa ehdottomasti tarttua myös kotona.
– Kun huomaa, että oma tai jonkun toisen lapsi toimii kivalla tavalla toista ihmistä kohtaan, sitä kannattaa hehkuttaa. Sillä vahvistetaan hyvää ja muutkin ympärillä oppivat kohtelemaan toisiaan hyvin.
Jos oma lapsi on osallistunut kiusaamiseen, se voi herättää monenlaisia tunteita ja omaa lasta haluaa puolustaa, Tanskanen sanoo.
Tilanteen ratkaisemiseksi on kuitenkin tärkeää, että tilanne hyväksytään ja voidaan pureutua kiusaamiseen johtaneisiin juurisyihin.
Tanskasen mukaan tärkeää on myös tutustua erilaisuuteen niin kotona kuin koulussa.
Tietämättömyys lisää ennakkoluuloja ja sitä kautta ikäviä tilanteita. Erilaisuudesta puhuminen sen sijaan auttaa hyväksymään ja ymmärtämään.
Psykologi Heidi Livingston on samaa mieltä:
– Erilaisuutta kannattaa juhlia lasten kanssa. Niin hieno juttu se on!
Kiusattu tai kiusaaja – vanhempi muista nämä!
Pienet lapset vasta opettelevat kaveritaitoja, eivätkä he osaa toimia aina sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Silloin kiusaaminen saattaa johtua esimerkiksi harmituksesta.
Siitä, että tuntee jäävänsä porukassa ulkopuoliseksi tai ei koe itseään tärkeäksi.
Kiusaaminen voi olla seurausta myös pelosta, ettei pääse mukaan leikkiin tai kateudesta, kun paras kaveri leikkii jonkun toisen kanssa.
Näiden lasten tunteiden tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää.
Psykologi Heidi Livingstonin ja tunnetaito-ohjaaja Reetta Huhdan vinkit kiusaamistilanteiden käsittelemiseen kotona:
Lisää tukea ja tietoa kiusaamisesta: