Eurajokelainen metsänomistaja Ari Mäkitalo on yksi heistä, joka sai loppuvuodesta kokea poikkeuksellisten sääilmiöiden vaikutukset lounaisessa Suomessa.
Marraskuun alun Lyly-myrsky pauhasi Rauman edustalla hirmumyrskyn voimalla ja aiheutti mantereella monenlaista tuhoa.
Lyly kaatoi Ari Mäkitalolta ainakin tuhannen kuution verran metsää.
– Vielä en ole saanut korvauspäätöstä vahingoista, mutta eiköhän sellainen tule, kun myrskystä oli kyse, Mäkitalo kertoo.
Hän sanoo hieman huolestuneena pohtineensa, millaisia taloudellisia vaikutuksia ilmaston muuttumisella ja sen aiheuttamilla sääilmiöillä voi olla metsävakuutuksiin.
Mäkitalo arvelee, että esimerkiksi myrskyvahinkojen yleistyminen tuntuu jatkossa kukkarossa.
– Voi olla, että vakuutusmaksut nousevat tai korvaustaso vahingoista alenee, hän pohtii.
Vakuutusala on jo pitkään tutkinut ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vaikutuksia vahinkoriskeihin.
Pankki- ja vakuutusalan etuja Suomessa valvovan Finanssiala ry:n lainsäädäntöryhmän johtaja Hannu Ijäs sanoo, etteivät vakuutusyhtiöt vielä yksittäisen säävuoden perusteella tee kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Riskitekijät ovat joka tapauksessa muutoksessa ja niihin alalla reagoidaan.
– Miten se sitten osuu eri vakuutuslajeihin, vaihtelee aika paljon. Erityisesti tulvia on pidetty sellaisena luonnonilmiönä, johon ilmastonmuutos Suomessa vaikuttaa, Ijäs toteaa.
Lounais-Suomessa säävahinkojen vuosi
Viime vuonna erityisesti Lounais-Suomi sai kokea monenlaisia sään ääri-ilmiöitä. Alkuvuodesta riesana olivat paukkupakkaset ja pääkallokelit, vuoden lopulla Lyly-myrskyn lisäksi alueella koettiin ajankohtaan nähden poikkeuksellisia tulvia.
Lähi-Tapiola Länsi-Suomi toimii Parkanon, Uudenkaupungin ja Huittisten rajaamalla alueella eli juuri siellä, mihin äärimmäiset sääilmiöt viime vuonna osuivat.
Tämä näkyy yhtiön viime vuoden tunnusluvuissa, joista se kertoi viime viikolla. Sen maksamat vakuutuskorvaukset nousivat ennätystasolle.
Kasvua oli vuoteen 2023 verrattuna toistakymmentä prosenttia, vaikka sekin oli jo korvauksissa ennätyksellisen kova vuosi.
Pelkästään myrsky- ja tulvavahinkoja Lähi-Tapiola Länsi-Suomi korvasi 1 600 kappaletta ja maksoi niistä noin 250 000 asukkaan toiminta-alueellaan noin kuusi miljoonaa euroa korvauksia.
– Olemme sellaisessa tilanteessa, että yksin vakuutusturvasta huolehtiminen ei enää riitä. On löydettävä keinoja, joilla voimme varautua tulevaan ja jopa ennaltaehkäistä vahinkoja, toteaa Lähi-Tapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Pasi Aakula.
Tätä painottaa myös Finanssiala ry:n lainsäädäntöryhmän johtaja Hannu Ijäs. Hänen mukaansa esimerkiksi tiedon jakaminen ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista on puolin ja toisin tärkeää.
Vakuutusalan, sen asiakkaiden ja julkisen sektorin yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan varautumisessa.
– Meillä on mahdollisuus yhteiskuntasuunnittelulla ja konkreettisin toimenpitein tehdä ratkaisuja, joilla voidaan rajata luonnonilmiöiden taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia.
Suomessa tuskin vielä tarvetta Amerikan malliin
Hannu Ijäs ei usko, että vakuutusalalla Suomessa tapahtuu ilmastonmuutoksen vuoksi lähivuosina kovin radikaaleja muutoksia riskien vakuuttamisessa tai niiden hinnoissa.
Toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä pahimmilla metsäpalo- ja hirmumyrskyalueilla kaikki vakuutusyhtiöt eivät enää uskalla myöntää kotivakuutuksia.
Suomessakin vakuutusalalla joudutaan joka tapauksessa varautumaan tilanteeseen, jossa aiemmin poikkeuksellisiksi määritellyt sään ääri-ilmiöt yleistyvät.
– Jos sääilmiö on aiemmin tapahtunut esimerkiksi kerran 50 vuodessa, mutta se alkaakin tulla vastaan kerran kymmenessä vuodessa, kyse ei enää olekaan poikkeuksellisesta ilmiöstä. Sillä voi olla vaikutuksia vakuutusehtoihin, Ijäs sanoo
Suomea riepotteli loppuvuodesta laajasti myös Jari-myrsky, josta ei ole odotettavissa poikkeuksellisen suuria vakuutuskorvauksia.