Uutinen Poriin rakennettavasta TNT-tehtaasta on nostanut naapurikaupungissa Raumalla mieliin muistoja talvisodan aikaisesta räjähdysonnettomuudesta.
Tehdään heti aluksi selväksi, että TNT eli trotyyli on vakaa räjähdysaine. Vakaus tekee siitä monia räjähdeaineita turvallisemman käsitellä ja kuljettaa, eikä se syty helposti. Voimakkaana räjähteenä se aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran nopeasti kuumennettuna tai voimakkaasta iskusta.
Trotyylilla oli merkittävä rooli molemmissa maailmansodissa. Sitä käytetään edelleen sotatarvikkeissa, kuten tykistökranaateissa, pommeissa ja miinoissa.
Uuden TNT-tehtaan rakentaminen Poriin, Noormarkun taajaman ja Poosjärven väliseen metsämaastoon vaatiikin mittavan luparallin ennen kuin tehtaan tuotanto voi alkaa 2028.
Vaan mitä tapahtui Raumalla helmikuussa 1940? Talvisodan pommitusten dramaattiseen tilanteeseen liittyy vahvasti trotyyli.
Pommitustuhoja Pahana perjantaina
Viholliskoneet pudottivat Rauman kaupungin alueelle yli 3 000 pommia marraskuussa 1939 alkaneen talvisodan aikana.
Tuhoisimmat pommitukset olivat 2. helmikuuta 1940. Pahaksi perjantaiksi nimetty päivä muistetaan pommitusten valtavasta tuhovoimasta.
Keskikaupungin pommituksissa tuhoutui 18 rakennusta. Siinä menivät muun muassa alakansakoulu, kirjasto, Titania-elokuvateatteri ja useita asuinrakennuksia.
Tehdas naamioitiin puilla
Raumalla toimi tuolloin Rafael Lönnströmin perustama sotateollisuusyritys, joka oli siirtynyt merikaupunkiin Helsingistä. Sotamateriaalitehdas oli viholliskoneille luonnollisesti haluttu kohde.
Ammuksen teollisuuslaitos oli talvisodan aikana hyvin naamioitu: seinät oli valkaistu ja katolle oli sijoitettu puita. Vihollisen pommitukset eivät löytäneet tehdasta, mutta jotain kuitenkin.
Vaikka pääosa pommeista putosi mereen, aiheuttamatta suurtakaan tuhoa, osui eräs pommi sattumalta Ulko-Petäjäksen kaupunginosassa olevaan merenrannan venesuuliin, johon jostain syystä oli välivarastoitu trotyylia.
Räjähdettä oli tuotu Suomeen meriteitse ammustehtaan tarpeisiin.
Lähihuvilasta jäi vain kivijalka
Kirjallisten lähteiden tiedot pommin osumapaikasta tuntuvat eroavan toisistaan.
Visit Rauma -sivuston mukaan pommi putosi K. F. Sjöblomin huvilan venevajaan, jonka lisäksi räjähdys tuhosi myös kolme naapurihuvilaa.
Lönnström-yhtiöiden historiikki paikallistaa venesuulin kuuluneen Alfons Rajahalmeen huvilaan. Talviaika pelasti ihmisuhreilta, sillä huviloilla ei ollut räjähdyksen aikaan ketään.
Syyn ristiriitaisilta kuulostaviin tietoihin osaa kertoa pari vuotta sitten eläköitynyt palomestari Iiro Hyrsky, joka työskenteli Rauman paloasemalla vuodesta 1976. Viimeisenä työrupeamana hän oli erityisasiantuntija, joka huolehti pelastusviranomaisten toiminnasta Olkiluodossa.
– Kyseessä on sama huvila. Sen oli rakennuttanut tehtailija K. F. Sjöblom, mutta räjähdyksen aikaan sen omisti Alfons Rajahalme. Siitä johtuvat toisistaan poikkeavat tiedot.
Jysäys oli melkoinen. Dokumentaristi Jouko Nummelan Suuri pamaus -dokumentissa trotyylin määräksi mainitaan 20 tonnia. Trotyylin varastointi rantavajassa oli jonkinlainen väliaikaisratkaisu. Pommituksen osuminen siihen oli vihollisen näkökulmasta onnekas sattuma.
Hyrsky kertoo, että räjähdys tuhosi huvilan lisäksi myös useita lähitienoon rakennuksia.
Paineaalto rikkoi ikkunoita jopa Rauman keskustassa, johon Petäjäksestä on nelisen kilometriä. Rauman VPK:n satavuotishistoriikki kertoo, että muun muassa VPK:n lukusalin ikkunat särkyivät. Lähimmästä huvilasta jäi jäljelle vain kivijalka.
Ilman viholliskoneesta pudotettua pommia välivarastoitu trotyyli ei olisi pamahtanut, koska ilman sytytyslähdettä aine ei räjähdä.