Maanantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjän joukot aloittivat vyörynsä kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa.
Tässä jutussa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Ilmari Käihkö ja globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta pohtivat, mitä neljäs sotavuosi tuo tullessaan.
Tutkijat ovat arvioissaan varovaisia ja korostavat, että Ukrainan konfliktin ratkaisemisessa on paljon epävarmuutta ja ennakoimattomia tekijöitä.
– Venäjän sotatoimet etenevät paremmin kuin Ukrainan, ja siksi heillä on aikaa seurata tilannetta, Kullaa sanoo.
Apulaisprofessorin mukaan Kreml pohtii nyt sitä, mitä etuja se voisi saada Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kautta.
Globaalit suhteet, sotilaalliset resurssit ja poliittiset neuvottelut ovat keskeisiä teemoja neuvottelupöydissä alkavana sotavuotena.
Venäjä käy raadollista kulutussotaa Ukrainaa vastaan
Neljäntenä sotavuonna Venäjä saattaa käyttää yhä raadollisempia strategioita Ukrainassa, vaikka rauha on lähempänä, arvioi Ilmari Käihkö.
– Mitä parempi osapuolten tilanne taistelukentällä on, sitä parempi neuvotteluasema niillä on mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Ukrainaa halutaan tukea, niin tukea pitää antaa nyt niin paljon kuin mahdollista, Käihkö selittää.
Viime vuonna Venäjän armeija hyödynsi määrällistä ylivoimaansa murtaakseen Ukrainan asevoimien puolustuksen.
Kulutussodan johdosta Venäjän asevoimat uuvutti paitsi Ukrainan myös itsensä. Siitä kertovat Venäjän valtavat tappiot ja vähäinen eteneminen rintamalla.
Käihkö ennustaa, että neljäntenä sotavuonna Venäjä hyökkää pääosin jalan pienissä ryhmissä ja iskee Ukrainan asemiin liitopommeilla ja drooneilla, koska sen raskas kalusto alkaa olla vähissä.
Ukrainan mukaan Venäjä koki sodan suurimmat materiaali- ja miestappiot vuonna 2024.
Viime vuonna Venäjä menetti yli 3 000 taistelupanssarivaunua. Ihmisoikeusjärjestön Mediazonan mukaan venäläisiä sotilaita on kuollut arvioiden mukaan ainakin 120 000.
– Neljäntenä sotavuonna Venäjä pystyy jatkamaan hyökkäystä. Optimistisimmissa skenaarioissa Venäjän resurssit alkavat ehtyä ensi vuonna, Käihkö sanoo.
Käihkö huomauttaa, että sota kuluttaa Venäjän talouden resursseja. Vaikutusten näkyminen sotilaallisessa kyvyssä voi kuitenkin kestää vuosia.
Huomio Ukrainan miehistötilanteessa
Ukrainan kyky vastata Venäjän hyökkäykseen on neljännen sotavuoden suuri puheenaihe, Käihkö ja Kullaa sanovat. Myös yhteiskunnan kestoa koetellaan.
– Tärkeä kysymys on, pystyykö Ukraina jatkamaan sotaa, Käihkö sanoo.
Neljäntenä sotavuonna Euroopan pitää päättää, miten se korvaa Yhdysvaltojen sotilaallista tukea.
Trump on esittänyt hyvin jyrkkiä syytöksiä Ukrainaa kohtaan. Kullaan mukaan niihin tulee suhtautua vakavasti.
– Trumpin puheet ovat vaarallisia. Euroopan pitää olla huolissaan Yhdysvaltojen mahdollisesta vetäytymisestä Ukrainan tukemisessa. Se voisi vaikuttaa neuvottelujen onnistumiseen, Kullaa sanoo.
Keskustelut mahdollisista presidentinvaaleista Ukrainassa mutkistavat asioita entisestään. Venäjä ja Yhdysvallat ovat viime päivinä vaatineet vaaleja Ukrainaan.
Venäjä on jo kolmen vuoden ajan pyrkinyt vallanvaihdokseen Ukrainassa. Se on ollut yksi Venäjän hyökkäyksen päätavoitteista.
– Mahdolliset vaalit Ukrainassa tarkoittaisivat epäsuosittujen päätösten, kuten uuden liikekannallepanon lykkäämistä, Käihkö sanoo.
Kullaa lisää, että ukrainalaisilla on voimakas halu säilyttää oma päätösvaltansa ja vastustaa ulkopuolista vaikutusta.
Tulitauko ajankohtainen, oikeudenmukainen rauha ei
Ukraina ja EU toivovat oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa.
Tutkijat pitävät sitä Ukrainassa epärealistisena.
– Oikeudenmukainen rauha edellyttäisi Venäjän vetäytymistä Ukrainasta, sotarikollisten tuomitsemista ja sotakorvausten maksamista. Se ei vaikuta realistiselta tilanteelta, jossa Venäjällä on parempi neuvotteluasema kuin Ukrainalla, Käihkö arvioi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on todennut, että kestävä rauha tarvitsee taakseen voiman pelotteen. Eurooppa, Yhdysvallat, Ukraina ja Venäjä ovat viime päivinä käyneet kiivaita keskusteluja turvatakuujoukoista niin Euroopassa kuin Saudi-Arabiassakin.
– On mahdollista, että Trump ja Vladimir Putin neuvottelevat sopimuksen, joka pakottaisi Ukrainan hyväksymään tietyt ehdot, Kullaa sanoo.
Käihkö on samalla kannalla.
– Trump haluaa lopettaa verenvuodatuksen Ukrainassa. Nopein tapa saada rauha Ukrainaan olisi kuunnella Putinin vaatimuksia ja pakottaa Ukraina myöntymään niihin.
Käihkö arvioi, että Trumpin tavoittelema aselepo eroaa todennäköisesti Putinin toivomasta rauhasta.
Venäjä yrittää runnoa rauhanehtonsa läpi
Todennäköisesti Venäjä yrittää kiemurrella voittoon sanelemalla rauhanehdot Ukrainalle, Käihkö allekirjoittaa.
Venäjän sotilaallinen voitto vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä, vaikka Kreml saattaa yhä toivoa, että Ukrainan asevoimat romahtaa.
Jos Venäjä saa rauhanehtonsa läpi, Ukraina ei pääse Natoon ja menettää alueitaan.
Ukrainalaisille se merkitsisi syvää poliittista kriisiä. Maalle voisi käydä kuten Georgialle Venäjän hyökkäyksen jälkeen eli se tulisi riippuvaiseksi Venäjästä, Kullaa toteaa.
– Aseleposopimuksesta huolimatta Venäjä ei ole luopumassa pitkän tähtäimen tavoitteestaan alistaa Ukraina poliittisesti tai sotilaallisesti, Kullaa sanoo.
Käihkö muistuttaa, että Ukrainan ei ole pakko suostua huonoihin rauhanehtoihin, jos se uskoo kykenevänsä parantamaan niitä.
Jos Ukraina kieltäytyy rauhanneuvotteluista, merkitsee se sodan jatkumista.
Kullaa pitää sitä epätodennäköisenä heikkenevän rintamatilanteen ja Yhdysvaltojen hegemonisen aseman vuoksi.