Luminen tie seurailee metsäistä rinnettä ja laskeutuu järven äärelle.
Se ohittaa vanhahtavan mökkikylän ennen kuin saapuu Torassiepin kylään, jonka lumista maisemaa leimaavat yli sata vuotta vanhat puurakennukset.
– Tämähän on aivan uniikki, ainutlaatuinen kohde, matkailuyritys Harrinivan toimitusjohtaja Hanna-Mari ”Pyry” Talvensaari kehuu.
Alue sijaitsee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston lähellä.
Kylän lähellä on jo nyt Harrinivan omistamia mökkejä rannan tuntumassa, mutta yrityksen suunnitelmien myötä matkailualue voi laajentua merkittävästi.
Yritys suunnittelee metsään väljästi rakennettavaa luksuslomakylää, johon kuuluisi mökkejä sekä hotelli vaaran rinteeseen. Kaava mahdollistaisi Harrinivan laskelmien mukaan aikanaan 300 petipaikan kokonaisuuden.
– Ensimmäisessä vaiheessa on ajateltu, että lähdetään liikkeelle sellaisella 120–150 vuodepaikan määrällä, Talvensaari sanoo.
Torassieppi on yksi useista Muoniossa sijaitsevista kohteista, joihin aiotaan rakentaa matkailurakennuksia.
Rakentamista suunnitellaan muun muassa Jerisjärven Äijäniemeen ja Särkijärven Kropiovaaraan sekä Kolarin rajan lähellä sijaitsevaan Kukaslompolovaaraan.
Tällä talvikaudella aloittaneisiin lukeutuu Nivunkijärven rannalle rakennettu Nivunki Village.
Toisin kuin naapurikunta Kittilässä, 2300 asukkaan Muoniossa ei ole yhtä suurta matkailukohdetta. Mökkikyliä nousee eri puolille kuntaa etenkin järvien rannoille.
Rikkaisiin kansainvälisiin turisteihin keskittymisen huomaa. Matkailujohtajien puheissa vilahtelevat sanat ”eksklusiivinen, kansainvälinen ja tasokas”.
Muinaismuistot edellyttävät erityisvarovaisuutta
Toisen maailmansodan liekit eivät yltäneet syrjäiseen Torassieppiin asti, ja pienen joen varrella on muutamia yli satavuotiaita taloja ja latoja.
Kylä on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Tornionlaakson museon arkeologi Annemari Tranbergin mukaan alue on historiallisesti merkittävä myös sen takia, että järven rannassa on säilynyt jälkiä kivikautisesta asumisesta.
Tornionlaakson museo puuttuikin Harrinivan kaavaan, joka alun perin mahdollisti rakentamisen alueelle, jossa on mahdollisesti muinaismuistoja.
– Muinaisjäännösalueen laajuus ei ole tarpeeksi tarkkaan tiedossa, rakennustutkija Teija Ylimartimo sanoo.
Harrinivan toimitusjohtajan mukaan kaavaan oli merkitty suojelukohteet ja muinaismuistot, mutta selvityksiin tarvitaan vielä tarkennuksia.
Kulttuurimaisemaan ja arkeologisiin löytöihin liittyvien lausuntojen vuoksi Harriniva on jättänyt osia kaava-alueesta pois, kunnes se on tutkituttanut alueita tarkemmin.
Muilta osin hanke etenee. Muonion kunnanhallitus päätti maanantaina yksimielisesti esittää kaavan hyväksymistä. Seuraavaksi kaavasta päättää valtuusto ensi maanantaina.
Kaavoitusmuoto saanut pyyhkeitä
Helmikuisena päivänä Pallaksen ikoniset tunturit hehkuvat valkoisina mollukoina taivaanrannassa.
Torassieppi on osa Ounas–Pallastunturien valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä maisema-aluetta.
Lapin ely-keskus on alueen erityislaatuisuuden vuoksi moittinut kaavoitusmuotoa.
Harriniva on laadituttanut Torassiepin kaavamuutoksen ranta-asemakaavana, koska Muonion kunta halusi niin.
Järjestelyn avulla kunta säästää rahaa. Ranta-asemakaava ei velvoita kuntaa rakentamaan infrastruktuuria alueelle. Lisäksi ranta-asemakaavan yritys voi laatia itse, eikä kunnan tarvitse tehdä sitä.
Ely-keskuksen ylitarkastajan Olli Röngän mukaan ranta-asemakaava ei ole oikea väline Torassiepin kaltaisen alueen merkittävään rakentamiseen.
– Tämä alue vaatii erityisen tarkkaa suunnittelua ja tähän tarkoitukseen sopii asemakaava, joka on tarkoitettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun, Rönkä sanoo.
Muonion elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto on eri linjoilla. Hänen mukaansa ranta-asemakaava sopii suunnitteluun.
– Meidän näkemyksemme mukaan se on soveltuva kaavamuoto, koska se on hankkeeseen ryhtyvää (yritystä) palveleva kaava, Tammilehto sanoo.
Matkailu on elinehto, mutta hankkeita myös kritisoidaan
Matkailu on Muoniolle elinehto, koska se tuo kuntaan työpaikkoja ja verotuloja.
Matkailu on jopa niin tärkeää, että sen takia kunta ei halua kaivosta. Kunnan maapoliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan, että matkailun, porotalouden ja luonnontuotealan yhteensovittaminen kaivostoiminnan kanssa on haastavaa ennen kaikkea maankäytöllisesti.
Luonnoksessa todetaankin, että kunnan kanta kaivos- ja kaivannaisteollisuuden sijoittumisesta kunnan alueelle on lähtökohtaisesti kielteinen.
Matkailun tärkeydestä huolimatta rakennushankkeille löytyy kriitikkonsa.
Jerisjärvelle Äijäniemen matkailukaavasta on valitettu hallinto-oikeudelle. Valituksen ovat tehneet sekä paliskunta että paikallinen kyläyhdistys Jerisjärven muijat, joka on huolissaan erityisesti hankkeen rakentamisvaiheen ympäristövaikutuksista.
Äijäniemeä kaavoitetaan Torassiepin tapaan ranta-asemakaavalla. Muuten alueet eroavat toisistaan muun muassa maanomistuksen osalta. Torassiepin kaava-alueen omistaa yritys, mutta Äijäniemen omistaa valtio.
Katso alapuolelta, miten Jerisjärven muijien jäsen Kirsti Vesikukka kommentoi Äijäniemen hanketta.
Äijäniemen hanketta puuhaa yrittäjä Petri Palkisen Glass Resort. Palkinen vakuuttaa, että poronhoito ja ympäristö on huomioitu.
– Pääosa rakentamisesta tulee ylös kuivalle maalle, jonne on hyvä rakentaa, Palkinen sanoo.