Ympäristöministeriö on kaavaillut rajaavansa lyhytvuokrausta tiettyyn vuorokausimääriin vuodessa. Esimerkiksi Lontoossa asuntoa saa lyhytvuokrata maksimissaan 90 vuorokautta vuodessa, Amsterdamissa 30.
Lyhytvuokrauksen ikävien lieveilmiöiden vuoksi omasta kerrostaloasunnostaan muualle muuttanut rovaniemeläinen Johanna Husa-Russel pitää 90 vuorokautta turhan pitkänä aikana. Hän epäilee, ettei tällaisella rajoituksella saataisi lyhytvuokrauksen häiritsevyyttä kuriin.
Käsitteet kaipaavat täsmennystä
Johanna Husa-Russelista asiallinen rajaus olisi sellainen, että asunto-osakkeen omistaja vuokraa asuntonsa vaikkapa kuukaudeksi, mutta huolehtii siitä, että vuokraus tapahtuu taloyhtiön sääntöjen mukaisesti.
– Ei päästetä väliaikaisia vuokralaisia taloyhtiön saunaan, pyöräkellariin tai häkkivarastoon.
Hänestä nykyinen laki on toimiva, mutta hän toivoisi selkeyttä: mikä on bisnestä ja mikä asumista. Hän myös kaipaa käsitteiden täsmentämistä.
– Mitä tarkoittaa ammattimainen majoitus, mitä on lyhytvuokraus?
Husa-Russel toivoo, että ihmiset, jotka haluavat tehdä matkailubisnestä sijoittaisivat loma-asuntoihin eivätkä asuntoihin.
Tarvitaan tuplamäärä asuntoja
Lyhytvuokrausta puolustava rovaniemeläinen asuntosijoittaja ja Lapin lyhytvuokraajat ry:n puheenjohtaja Tuomas Notko näkee, että esimerkiksi 90 vuorokauden vuorokausiraja on myrkkyä Rovaniemen matkailun ympärivuotisuudelle.
Hänen mukaansa tällä hetkellä lyhytvuokrauskohteissa on noin 190 majoituspäivää keskimäärin.
– Jos tämä vähennetään puoleen, tarvitaan Rovaniemelle tuplamäärä asuntoja.
Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että lyhytvuokrauksesta ollaan sorvaamassa lakia.
– Kun toimintaan tulee selkeät säännöt, lyhytvuokraus kismittää vastustajia vähemmän. Mielestäni Rovaniemellä olisi parasta, jos asuntoa saisi lyhytvuokrata ainakin 180 päivää vuorokaudesta.